Back 61 Cygni Afrikaans 61 الدجاجة Arabic 61 Cygni AST 61 del Cigne Catalan 61 Cygni Czech 61 Cygni Danish 61 Cygni German 61 Cygni English 61 Cygni Spanish ۶۱ ماکیان Persian
| 61 Cygni A/B | |
|---|---|
 |
|
| Flamsteedin designaatio | 61 Cygni A/B 61 Cyg A/B |
| HD-designaatio | HD 201091/201092 |
| Muut designaatiot | HR 8085/8086 BD +38°4343/4344 GCTP 5077.00 A/B, GJ 820 A/B, LHS 62/63, Struve 2758 A/B, ADS 14636 A/B, and HIP 104214/104217 |
| Fyysiset ominaisuudet | |
| Näennäinen kirkkaus | 5,20/6,05[1] mv |
| Absoluuttinen kirkkaus | 7,48/8,33 Mv |
| Valovoima | 0,0889/0,0405[1] aurinkoa |
| Spektriluokka | K5V / K7V[1][2] |
| Väri-indeksi |
B-V 1,17/1,36 U-B 1,11/1,23 |
| Lämpötila | 4 450/4 120 K |
| Massa | 0,60/0,50[1] M☉ |
| Säde | 1,051/0,753[1] R☉ |
| Muuttujatyyppi |
BY Draconis / flaretähti |
| Metallipitoisuus | 79 % Auringon |
| Ikä | >4,6 miljardia vuotta |
| Astrometriset ominaisuudet | |
| Tähdistö | Joutsen |
| Rektaskensio (J2000) | 21h 06m 54.0/55.3s |
| Deklinaatio (J2000) | +38° 44' 57"/31" |
| Etäisyys | 11,43 valovuotta eli[1] |
|
Näkyy leveysasteiden 90° N
ja 69° S välillä. |
|
61 Cygni (61 Cyg) on eräs lähimmistä tähdistä, kahden oranssin Aurinkoa pienemmän tähden muodostama kaksoistähti Joutsenen tähtikuviossa. 61 Cygnin etäisyys on 11,40 valovuotta. Se on juuri ja juuri nähtävissä paljain silmin. Kaksoistähden molemmat osat ovat noin kuusi miljardia vuotta vanhoja eli selvästi vanhempia ja viileämpiä kuin Aurinko.[3]
Molempien tähtien metallipitoisuus on 0,79 Auringon metallipitoisuudesta. Tähdillä on erittäin suuri ominaisliike, eivätkä ne ole peräisin Linnunradan kiekosta niin kuin oma Aurinkomme. Tämän kaksoistähtijärjestelmän ympäriltä on havaittu pölyä. Friedrich Bessel mittasi tähden etäisyyden Maasta ensimmäisenä parallaksimittausta käyttämällä vuonna 1838[4].
Tähdeltä on moneen otteeseen väitetty löydetyn planeettoja jo 1940-luvulta lähtien,[5] mutta havaintoja ei ole kyetty varmistamaan.[3]
Tähden auringonpilkkujaksot (tähdenpilkkujaksot, aktiivisuusjaksot) on mitattu tähtien spektreistä samoin kuin pyöriminen. Molemmilla tähdillä esiintyy leimahduksia, roihupurkauksia.