Aachenin rauha (engl.Treaty of Aix-la-Chapelle, saks.Der Zweite Aachener Friede, esp.Tratado de Aquisgrán) oli Itävallan perimyssodan päättänyt rauhansopimus. Sopimuksen laati neuvosto, joka kokoontui Aacheniin 24. huhtikuuta 1748. Sopimus allekirjoitettiin 18. lokakuuta 1748.[1]
Aachenin rauhansopimusta pidettiin ensimmäisenä monenvälisenä sopimuksena, jossa oli peräti kahdeksan osapuolta. Britannia, Ranska ja Alankomaat allekirjoittivat sopimuksen ensimmäisinä ja muut osapuolet allekirjoittivat ehdolla olevat kohdat, joita nämä kolme olivat valmistelleet Bredan kokouksissa vuosina 1746–1748.[2]
Asiento-sopimus, joka oli taannut briteille orjakauppaoikeuden Espanjan siirtokuntiin Utrechtin rauhan 1713 mukaan, uudistettiin. Espanja heräsi myöhemmin vastustamaan asienton kohtia ja vaati 1750 allekirjoitetun Madridin sopimuksen yhteydessä brittien luopuvan vaatimuksistaan 100 000 punnan korvausta vastaan.lähde?
Käytännössä sopimus merkitsi status quo ante bellumia, eli tilanne palautettiin ennen sotaa vallinneeseen tilaan. Sopimus ei ratkaissut Britannian ja Ranskan siirtomaakilpailun aiheuttamia riitoja eikä näin toiminut pohjana kestävälle rauhalle.[1] Italian oloja sopimus kuitenkin vakautti.lähde?
Sotimista jatkettiin seitsenvuotinen sodassa 1756–1763 mm. Sleesian kysymyksestä.[3] Jotkut kohdista olivat yhä kiistakohtia Ranskan vallankumoussodissa, jotka alkoivat 1792.lähde?