Afrikaans | |
---|---|
Afrikaansin puhuma-alue |
|
Oma nimi | Afrikaans |
Muu nimi | kaphollanti |
Tiedot | |
Alue |
Etelä-Afrikka Namibia Botswana Lesotho Swazimaa |
Virallinen kieli |
Etelä-Afrikka Namibia (alueellisesti) |
Puhujia | 6 miljoonaa |
Sija | ei sadan suurimman joukossa |
Kirjaimisto | latinalainen |
Kielenhuolto | Die Taalkommissie[1] |
Kielitieteellinen luokitus | |
Kielikunta | indoeurooppalaiset kielet |
Kieliryhmä |
germaaniset kielet länsigermaaniset kielet |
Kielikoodit | |
ISO 639-1 | af |
ISO 639-2 | afr |
ISO 639-3 | afr |
Afrikaans eli afrikaansi[2] on hollannista kehittynyt kieli, jota puhutaan Etelä-Afrikassa ja Namibiassa. Sitä nimitetään joskus myös die Taaliksi (suom. kieli).[3][4] Afrikaans on nuorin standardisoitu länsigermaanisen kieliryhmän kieli. Se kehittyi 1700-luvun puolivälissä Kapmaan alueella puhutusta hollannin murteesta, kaphollannista (holl. Kaaps Hollands).[5]
Etelä-Afrikassa afrikaans on valtakieli afrikaanerien ja värillisten (afrikaansiksi Bruinmense, Kleurlinge) keskuudessa.[6] Värilliset muodostavat noin puolet kaikista afrikaansin puhujista.[7] Maantieteellisesti se on puhutuin kieli Länsi- ja Pohjois-Kapin provinsseissa.[8] Afrikaansista on olemassa kolme päämuotoa: kapafrikaans, Oranjejoen afrikaans ja yleiskielen pohjana ollut Oosgrens-Afrikaans. Kapafrikaansia ja Oranjejoen afrikaansia puhuvat pääasiassa värilliset, ja niissä on havaittavissa enemmän englannin ja malaijin vaikutusta.[5]