Alain Gomis | |
---|---|
Alain Gomis Berliinin elokuvajuhlilla 2017. |
|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 13. lokakuuta 1972 Pariisi, Ranska |
Ammatti | elokuvaohjaaja, käsikirjoittaja |
Ohjaaja | |
Aktiivisena | 1996– |
Tunnetuimmat ohjaukset |
L’Afrance (2001) Tey (Tänään, 2012) Félicité (2017) |
Palkinnot | |
FESPACO:n Yennengan kultainen ori (2013 ja 2017); Berliinin elokuvajuhlat hopeinen karhu (2017); Euroopan neuvoston elokuvapalkinto (FACE, 2017) |
|
Aiheesta muualla | |
IMDb | |
Alain Gomis (6. maaliskuuta 1972 Pariisi, Ranska) on senegalilais-ranskalainen elokuvaohjaaja.
Hän opiskeli elokuvantekoa Sorbonnessa. Valmistumisensa jälkeen hän organisoi maahanmuuttajille tarkoitettuja videotuotannon kursseja (workshop) Nanterressa. 26-vuotiaana hän oli tehnyt jo kolme lyhytelokuvaa: Tourbillons, Tout le monde peut se tromper, ja dokumenttielokuvan Caramels et chocolats. Hänen ensimmäinen pitkä elokuvansa oli L’Afrance (2001),[1] josta hänet palkittiin Locarnon elokuvajuhlissa.
Hän voitti uudemmilla elokuvillaan Tey (Tänään, 2012) ja Félicité (2017) Afrikan arvostetuimpiin elokuvapalkintoihin kuuluvan FESPACO:n Yennengan kultaisen oriin. Félicité voitti myös Berliinin elokuvajuhlien Hopeisen karhun (saks. Große Preis der Jury, 2017) ja Euroopan neuvoston vuoden 2017 elokuvapalkinnon (FACE).[2]