Aleksios I Komnenos | |
---|---|
![]() Aleksios Komnenos kreikkalaisessa käsikirjoituksessa. | |
Bysantin keisari | |
Valtakausi | 4. huhtikuuta 1081 – 15. elokuuta 1118[1] |
Edeltäjä | Nikeforos III Botaniates |
Seuraaja | Johannes II Komnenos |
Syntynyt | noin 1048 tai 1057[1] |
Kuollut |
15. elokuuta 1118[1] Konstantinopoli |
Puoliso | Irene Dukaina |
Lapset |
Anna Maria Johannes Andronikos Isaak Eudokia Theodora |
Suku | Komnenos |
Isä | Johannes Komnenos |
Äiti | Anna Dalassena |
Aleksios I Komnenos (kreik. Αλέξιος Κομνηνός, noin 1048 tai 1057 – 15. elokuuta 1118[1]) oli Bysantin keisari vuosina 1081–1118. Aleksios kuului Paflagoniasta kotoisin olleeseen merkittävään Komnenosten sukuun. Hänen isänsä oli Johannes Komnenos, joka oli keisari Isaak Komnenoksen veli, eli Isaakin veljenpoika Aleksios ei ollut ensimmäinen keisari Komnenos suvusta. Hän kuitenkin perusti yli satavuotisen dynastian Komnenos -suvusta, joka aloitti Bysantin valtaanpaluun Itä-Välimeren suurvaltana.
Aleksioksen aikanaan Bysantin valtakunnan rappeutuminen saatiin seisautettua. Aleksios kukisti muun muassa Bysantin rikkauksia havitelleen Robert Guiscardin ja tämän normannit. Vaarallisimmaksi uhaksi valtakuntaa kohtaan osoittautui kuitenkin ensimmäinen ristiretki, joka toi suuret joukot länsimaisia ritareita Konstantinopoliin vuonna 1096. Aleksios sai kuitenkin ristiretken joukkojen ansiosta vallattua takaisin useita seldžukeille menetettyjä kaupunkeja. Vuonna 1108 Robert Guiscardin poika Bohemund yritti jälleen hyökätä Bysanttia vastaan. Aleksios kukisti normannit toistamiseen ja pakotti Bohemundin allekirjoittamaan nöyryyttävän rauhansopimuksen.
Aleksioksen tytär Anna Komnena kirjoitti isänsä elämästä imartelevan elämäkerran Aleksiaan. Anna yritti myös äitinsä Irene Dukainan kanssa saada Aleksioksen tekemään Annan miehestä Nikeforos Bryennioksesta kruununperillisen. Aleksios pysyi kuitenkin tiukkana ja luovutti kuolinvuoteellaan vallan vanhimmalle pojalleen Johannekselle, joka jatkoi isänsä aloittamaa valtakunnan vahvistamista.