Alun Hoddinott (11. elokuuta 1929 Bargoed, Wales – 11. maaliskuuta 2008 Swansea, Wales) oli brittiläinen taidemusiikin säveltäjä ja musiikkipedagogi. Tuottelias Hoddinott oli yksi ensimmäisisistä kansainvälistä mainetta saavuttaneista walesiläisistä säveltäjistä. Hän sävelsi seitsemälle vuosikymmenelle ulottuneella urallaan noin 300 erillistä teosta: 10 sinfoniaa, 20 konserttoa, kuusi oopperaa, kymmenen pianosonaattia ja vokaalimusiikkia. Hän toimi pitkään Cardiffin yliopiston professorina.[1][2][3]
Alun Hoddinott opiskeli Cardiffin yliopistossa, jossa hän suoritti perustutkinnon 1949 ja tohtorin tutkinnon vuonna 1960. Opinnot saivat alkunsa 16-vuotiaana, kun hän sai sävellyksestään yliopistostipendin. Hän jatkoi sävellysopintojaan Lontoossa australialaisen Arthur Benjaminin johdolla.[1][2]
Vuosina 1951–1959 Alun Hoddinott toimi Welsh College of Music and Drama -oppilaitoksen professorina ja siirtyi sitten Cardiffin yliopistoon, jossa hän toimi lopulta professorina ja musiikkitieteen laitoksen johtajana 1967–1987. Sen ohella hän johti Cardiffin musiikkifestivaalia, jonka hän perusti ystävänsä, pianisti John Ogdonin kanssa.[1][2]
Hoddinott nousi julkisuuteen säveltäjänä vuoden 1954 klarinettikonsertollaan, jonka kantaesitti Cheltenhamin musiikkijuhlilla Gervase de Peyer ja John Barbirollin johtama Hallé-orkesteri. Hoddinottin sävellyksiä ovat tulkinneet myös muun muassa viulisti Ruggiero Ricci, sellisti Mstislav Rostropovitš ja käyrätorvensoittaja Dennis Brain.[1]
Vuonna 1957 Alun Hoddinott sai sävellystuotannostaan Arnold Bax -mitalin, ja vuonna 1983 hänet nimitettiin Brittiläisen imperiumin ritarikunnan komentajaksi (CBE). Hän oli myös monien musiikkioppilaitosten kunniatohtori ja Royal Academy of Musicin kunniajäsen ja sai monia kulttuuripalkintoja erityisesti kotiseudullaan Walesissä.[1] BBC Cymru Wales -radioyhtiön 350-paikkainen BBC Hoddinott Hall Cardiffissa on nimetty Alun Hoddinottin mukaan. Se on National Orchestra of Walesin kotisali.[2]