Amenhotep III

Amenhotep hieroglyfein

syntymänimi

Amenhotep Amon-jumala on tyytyväinen

valtaistuinnimi

Nebmaatra Ra-jumala on totuuden herra

Amenhotep III, lisänimeltään heqa-waset (Theban hallitsija), oli yksi Uuden valtakunnan suurista rakentaja-faaraoista. Tunnetuimpia hänen rakennuttamiaan monumentteja ovat Memnonin kolossit.^[1] Hän hallitsi Egyptin 18. dynastian aikana vuosina 1390–1352 eaa. ^[2] Ensimmäiset hallitusvuotensa hän toimi äitinsä kanssahallitsijana.

Amenhotepin isä oli hänen edeltäjänsä Thutmosis IV ja kuningatar Mutemuiya oli hänen äitinsä. Vaimoja hänellä oli lukuisia, joista suurin osa oli diplomaattisten avioliittojen kautta. Amenhotepin päävaimo oli ei-kuninkaallinen Tiy, joka oli Yuja-nimisen aatelisen ja hänen vaimonsa Tujan tytär. Amenhotepilla ja Tiylla oli ainakin kaksi poikaa ja kolme tytärtä. Vanhempi pojista kuoli ennen Amenhotepin hallituskauden loppua ja nuoremmasta tuli hänen seuraajansa Amenhotep IV, joka myöhemmin muutti nimensä Akhenateniksi. Amenhotep otti kaksi tytärtään, Isiksen ja Sitamunin vaimoikseen.^[2]

Amenhotepillä oli hyvät suhteet kaikkiin lähellä sijainneisiin suurvaltoihin, kuten Mitanniin, Babyloniaan, Assyriaan ja heettien valtakuntaan, mikä oli poikkeuksellista. Egypti vaurastui pitkän rauhankauden aikana. Egyptin rajat ulottuivat pohjoisessa Eufrat-virralle ja etelässä Nubiaan.^[3]

Amenhotepin uskotaan olleen Egyptissä alkaneen uskonnon mullistuksen alullepanija. Hän julistautui heb sed-juhlansa aikana jumalaksi. Normaali käytäntö oli, että faaraosta tuli jumala vasta hänen kuoltuaan. Julistettuaan itsensä jumalaksi Amenhotep siirsi osan hallitustehtävistä pojalleen Akhenatenille, jonka hän oli ottanut sijaishallitsijakseen. Amenhotep nosti hallitusaikanaan Atonin entistä tärkeämpään asemaan, mutta ei kuitenkaan kieltänyt entisiä jumalia kuten hänen seuraajansa. Hänen ei kuitenkaan katsottu kuuluneen kerettiläisfaaraoihin, eikä hänen nimeään poistettu hallitsijaluettelosta.

Amenhotep rakennutti Theban länsipuolelle Medinet Habun pohjoispuolelle suuren kaupungin. Hänen seuraajansa Akhenaten hylkäsi kaupungin, joka kuitenkin palasi jälleen käyttöön myöhempien hallitsijoiden aikana.^[4]

Amenhotepin hauta on Kuninkaiden laakson länsi-osassa, erillään muista kuninkaallisista haudoista (KV22).^[1] Hauta ryöstettiin jo muinaisina aikoina, eikä Amenhotepin hautakalustoa ole juuri löydetty. Hautakammiosta löytyi kuitenkin kivisen sarkofagin paloja. Amenhotepin muumio löydettiin 1898 erillään sijaitsevasta kuninkaallisten muumioiden kätköstä.

Vuonna 2010 löytyi osia patsaasta, jonka esittävät Amenhotep III:a.^[5] Niistä on koottu kaksi jättimäistä patsasta, jotka paljastettiin maaliskuussa 2014^[6].

1. ↑ ^{a b} Ian Shaw: The Oxford history of ancient Egypt, s. 257. Oxford University Press, 2003. ISBN 9780192804587
2. ↑ ^{a b} Margaret Bunson: Encyclopedia of ancient Egypt, s. 31. Infobase Publishing, 2002. ISBN 9780816045631
3. ↑ Pesonen, Hannu: Tutankhamen - kuuluisa vasta sata vuotta. Tiede, 2022.
4. ↑ Erin Blakemore: 'Lost golden city of Luxor' discovered by archaeologists in Egypt National Geographic. 9.4.2021. Viitattu 9.4.2021.
5. ↑ Tutankhamonin isoisän patsas löytyi Egyptistä YLE 2.10.2010
6. ↑ Kaksi jättiläismäisen kokoista faraopatsasta on paljastettu Luxorissa Yle 23.3.2014