Andalusianpodenco | |
---|---|
![]() |
|
Avaintiedot | |
Alkuperämaa |
![]() |
Määrä | Suomessa muutama yksilö |
Rodun syntyaika | ikivanha |
Alkuperäinen käyttö | metsästys |
Nykyinen käyttö | metsästys, seurakoira |
Muita nimityksiä | podenco andaluz, podenco andaluso, podenco alicante, podenco ibérico (vanhahtava)[1], podenco español (vanhahtava)[1], podenco spagnolo, podenco malagueño, podenco andaluz malague, podenco ibérico andaluz malagueño[1], campanero[1] |
FCI-luokitus |
ei FCI-rotu RSCE: ryhmä 5 Pystykorvat ja alkukantaiset tyypit alaryhmä 7 Alkukantaiset metsästyskoirat #401 |
Ulkonäkö | |
Paino |
iso 21–33 kg (ihanne 27 kg) keskikokoinen 10–22 kg (ihanne 16 kg) pieni 5–11 kg (ihanne 8 kg) |
Säkäkorkeus |
pieni: uros 35–42 cm, narttu 32–41 cm keskikokoinen: uros 43–53 cm, narttu 42–52 cm iso: uros 54–64 cm, narttu 53–61 cm |
Väritys | punainen, kanelinruskea ja valkoinen |
Andalusianpodenco (Podenco andaluz) on alkukantainen eteläespanjalainen metsästyskoira, josta on olemassa muutama erillinen paikallisvariaatio kuten alicantenpodenco eli podenco alicante, malaganpodenco eli podenco malagueño ja alkuperäinen tyyppi rondanpodenco eli podenco rondeño[1]. Suomeen on tuotu joitain yksilöitä, mutta se ei ole FCI:n eikä Suomen Kennelliiton hyväksymä rotu. Espanjan kennelliitto Real Sociedad Canina de España on tunnustanut sen, minkä lisäksi sillä on virallinen asema Saksassa[2], Belgiassa[3] ja Brasiliassa[4].
Suomeen on tuotu lukuisia rodun edustajia niin sanottuina rescuekoirina. Rotu on hyvin yleinen Espanjassa, jossa myös koirien hylkääminen on yleistä ja ne päätyvät koiratarhoihin löytökoirina tai omistajat itsekin vievät niitä sinne. Podencoja käytetään Espanjassa pienriistan metsästykseen, ja niiden pitoon liittyy vakavia eläinoikeuskysymyksiä. Metsästyskauden lopussa useimmat koirat hylätään tai tapetaan, usein julmilla tavoilla, kuten hirttämällä, poltetaan elävältä, hukutetaan ja hakataan.