Attika on roomalaisessa ja klassisessa arkkitehtuurissa rakennuksen osa, joka sijaitsee palkiston ja korniisin yläpuolella muodostaen matalan lisäkerroksen tai tasaisen seinäpinnan aivan katon alapuolelle. Termin ottivat käyttöön ensimmäisenä renessanssin arkkitehdit[1][2]. Attika voi olla aivan paljas, mutta varsinkin riemukaarissa attikakerros on yleensä koristeltu veistoksilla tai piirtokirjoituksilla.
↑Palmes, J. C. (toim.): Sir Banister Fletcher's "A History of Architecture" (sivu 1312), 18. painos. Athlone Press, 1975. ISBN 0-485-55001-6
↑Valkeapää, Leena: Taidehistorian sanasto (PDF) (Internet Archivessa, tallennettu 19.12.2016) 2003. Jyväskylän yliopisto. Viitattu 18.2.2017.