Balalaikka

Balalaikka (ven. балала́йка) on Venäjältä peräisin oleva kielisoitin. Sen kaikukoppa on kolmionmuotoinen ja siinä on tavallisesti kolme tai kuusi kieltä. Sitä käytetään lähinnä venäläisessä kansanmusiikissa.^[1] Balalaikkoja tehdään eri kokoisina. Nykyisin käytössä ovat korkeimmasta matalimpaan piccolobalalaikka, primabalalaikka, secondobalalaikka, alttobalalaikka, bassobalalaikka ja kontrabassobalalaikka. Yleisin on primabalalaikka, jonka kielet viritetään sävelille e-e-a eli kaksi alinta kieltä ovat samassa vireessä.^[2] Balalaikkaa soitetaan joko sormin tai plektralla.

Balalaikkaa soitetaan monesti eräänlaisissa balalaikkaorkestereissa, joihin kuuluu useita erilaisia balalaikkoja. Balalaikkaorkesterien historia juontaa juurensa 1880-luvulle, jolloin venäläinen Vasili Andrejev esitteli balalaikkasoitinyhtyeen Pietarissa. Vuonna 1897 Andrejev perusti balalaikoista, domrista ja gusleista koostuvan orkesterin. Siitä lähtien on ollut olemassa balalaikkaorkestereja, jotka soittavat sekä kansan- että taidemusiikkia.^[3]

Eduard Tubin sävelsi balalaikalle konserton.

Tunnetuimpia suomalaisia balalaikansoittajia on ollut venäläissyntyinen Ivan Putilin.^[4] Helsingissä toimii vuonna 1910 perustettu Helsingin balalaikkaorkesteri, joka soittaa alkuperäisillä venäläisillä kansansoittimilla venäläistä kansanmusiikkia, romansseja sekä viihde- ja klassista musiikkia sekä antaa alan koulutusta.^[5]

Suomalaisen laulaja-lauluntekijä Litku Klemetin instrumentti on balalaikka.^[6]

1. ↑ Maija Suova (toim.): Emännän tietokirja I–II, 4. uudistettu laitos, s. 84. WSOY, 1958. ^{tarvitaan parempi lähde}
2. ↑ Balalaikka Kulttuuriosuuskunta Uulun soitinkokoelma. Arkistoitu 22.1.2015. Viitattu 22.1.2015.
3. ↑ History of Balalaika Orchestras American Balalaika Symphony. Arkistoitu 17.11.2014. Viitattu 22.1.2015. (englanniksi)
4. ↑ Keijo Virtamo (toim.): Otavan musiikkitieto, s. 332. Helsinki: Otava, 1997.
5. ↑ Virtamo (toim.), 1997, s. 138.
6. ↑ Sanna Klemetti oli kiusattu musiikkinörtti, jolle bändissä soittaminen oli unelma. Syntyi Litku Klemetti Image. 27.4.2017. Apu. Viitattu 20.11.2018.