Baltimore-luokka

Baltimore-luokka
Luokan nimikkoalus USS Baltimore
Tekniset tiedot
Uppouma	14 703 t (standardi) 17 303 t (kuormattu)
Pituus	202,39 m (vesiraja) 205,26 m (kokonaispituus)
Leveys	21,59 m
Syväys	7,32 m
Koneteho	120 000 shp
Nopeus	33 solmua
Miehistöä	2 039
Aseistus
Meritorjunta	9 × 8″/L55 tykkiä kolmoistorneissa 12 × 5″/L38 tykkiä kaksoistorneissa 4 × lentokonetta
Ilmatorjunta	48 × Bofors 40 mm 24 × Oerlikon 20 mm
Infobox OK

Baltimore-luokka oli Yhdysvaltain laivaston toisen maailmansodan lopulla valmistuneen kymmenen raskaan risteilijän muodostama alusluokka. Alukset olivat nopeita ja raskaasti aseistettuja. Ne oli suunniteltu suojaamaan lentotukialuksia. Raskaan ilmatorjunta-aseistuksensa vuoksi ne soveltuivat hyvin nimenomaan ilmauhan torjuntaan. Aluksia käytettiin myös maihinnousujen tulitukitehtävissä. Sodan päätyttyä pääosa luokan aluksista sijoitettiin reserviin, kunnes ne palasivat palvelukseen Korean sotaan.

Oregon City -luokkaa pidetään Baltimore-luokan seuraajana tai aliluokkana. Nämä alukset eroavat kansirakenteiltaan, joissa savuhormit on yhdistetty yhdeksi. Tavoitteena oli parantaa ilmatorjuntan ampuma-alaa. Näitä aluksia valmistui kolme kymmenestä tilatusta, lisäksi yli alus muutettiin esikuntalaivaksi, USS Northampton (CLC-1).

USS Boston ja USS Canberra muutettiin vuodesta 1952 lähtien laivaston ensimmäisiksi ohjusristeilijöiksi. Takimmainen tykkitorni poistettiin ja tilalle asennettiin RIM-2 Terrier -ohjusjärjestelmä.

USS Albany, USS Chicago ja USS Columbus muutettiin Albany-luokan ohjusristeilijöiksi, joiden aseistuksen muodostivat RIM-8 Talos ja RIM-24 Tartar -ohjukset. Alusten muu aseistus ja kansirakenteet korvattiin erittäin korkealla alumiinisenlla kansirakenteella.