Barbaarielokuva on fantasiaelokuvan lajityyppi, jonka määrittäviä piirteitä ovat lihaksikkaat ja vähäpukeiset päähenkilöt, myyttisiä ja yliluonnollisia elementtejä sisältävä miljöö sekä runsas seksi ja väkivalta. Tyypillinen barbaarielokuva kertoo muinaisesta soturista, joka kostaa pahalle velholle kotikylänsä tuhoamisen. Ensimmäiset barbaarielokuvat ilmestyivät 1970-luvun lopulla, ja niiden suosion huippukausi ajoittui seuraavan vuosikymmenen ensimmäiselle puoliskolle. Lajityypin perusteoksena pidetään vuonna 1982 ilmestynyttä Conan barbaaria.
Suurin osa barbaarielokuvista tehtiin melko pienellä budjetilla, ja niiden saamat arvostelut olivat usein kielteisiä. Kotivideomarkkinoiden kasvu ja menestyneempien fantasiaelokuvien vanaveteen ajoittunut julkaisu mahdollisti halvalla tehtyjen elokuvien taloudellisen kannattavuuden. Myöhemmissä analyyseissä barbaarielokuvien viehätyksen onkin usein katsottu kumpuavan taiteellisten ansioiden sijaan seksin, väkivallan ja eksotiikan kaltaisesta eskapismista sekä myös tahattomasta komiikasta.
Barbaarielokuvat tunnetaan myös miekka ja magia -elokuvina samannimisen kirjallisuudenlajin mukaan.[1]