| |||||
Yleistä | |||||
Nimi | Barium | ||||
Tunnus | Ba | ||||
Järjestysluku | 56 | ||||
Luokka | metalli | ||||
Lohko | s | ||||
Ryhmä | 2, maa-alkalimetalli | ||||
Jakso | 6 | ||||
Tiheys | 3,510 · 103 kg/m3 | ||||
Kovuus | 1,25 (Mohsin asteikko) | ||||
Väri | hopeisen valkoinen | ||||
Löytövuosi, löytäjä | 1808, Sir Humphry Davy | ||||
Atomiominaisuudet | |||||
Atomipaino (Ar) | 137,327[1] | ||||
Atomisäde, mitattu (laskennallinen) | 215 (253) pm | ||||
Kovalenttisäde | 198 pm | ||||
Van der Waalsin säde | - pm | ||||
Orbitaalirakenne | [Xe] 6s2 | ||||
Elektroneja elektronikuorilla | 2, 8, 18, 18, 8, 2 | ||||
Hapetusluvut | +II | ||||
Kiderakenne | tilakeskinen kuutiollinen (body centered cubic, BCC) | ||||
Fysikaaliset ominaisuudet | |||||
Olomuoto | kiinteä | ||||
Sulamispiste | 1 000 K (727 °C) | ||||
Kiehumispiste | 2 170 K (1 897 °C) | ||||
Moolitilavuus | 38,16 · 10−3 m3/mol | ||||
Höyrystymislämpö | 140,3 kJ/mol | ||||
Sulamislämpö | 7,12 kJ/mol | ||||
Höyrynpaine | 100 Pa 1 185 K:ssa | ||||
Äänen nopeus | 1 620 m/s ohuessa sauvassa, 293 K:ssa | ||||
Muuta | |||||
Elektronegatiivisuus | 0,89 (Paulingin asteikko) | ||||
Ominaislämpökapasiteetti | 0,204 kJ/(kg K) | ||||
Sähkönjohtavuus | (20 °C) 3,01 · 106 S/m | ||||
Lämmönjohtavuus | (300 K) 18,4 W/(m·K) | ||||
CAS-numero | 7440-39-3 | ||||
Tiedot normaalilämpötilassa ja -paineessa |
Barium on alkuaine, jonka kemiallinen merkki on Ba (lat. barium), järjestysluku 56 ja CAS-numero 7440-39-3. Se on maa-alkalimetalleihin kuuluva, pehmeä hopeanhohtoinen metalli, joka sulaa varsin korkeassa lämpötilassa. Kemiallisesti barium muistuttaa kalsiumia, ulkonäöltään lähinnä lyijyä. Sir Humphry Davy eristi bariumin v. 1808.[2]
Bariumin elektronegatiivisuus on 0,89 ja ensimmäinen ionisoitumisenergia 502 kJ/mol. Barium on pehmeämpää kuin muut ryhmän 2 aineet, mutta hieman lyijyä kovempaa. Se hapettuu ilmassa ja vapauttaa vedessä ja alkoholissa vetyä. Koska barium hapettuu sangen helposti, sitä on säilytettävä petrolissa tai muussa hapettomassa nesteessä. Barium on voimakkaimpia pelkistimiä, ja erityisen voimakas taipumus sillä on hapettua peroksidiksi.
Bariumia esiintyy luonnossa ainoastaan yhdisteinä, raskassälpänä eli baryyttina (bariumsulfaatti, BaSO4) tai viteriittinä (bariumkarbonaatti, BaCO3). Baryytti on raskas mineraali (tiheys 4,5 g/cm3), jota on Suomessa muun muassa Vihannin kaivoksessa.
Bariumyhdisteitä käytetään posliini-, savi- ja lasiteollisuudessa, ilotulituksissa väriaineena sekä rotanmyrkkynä. Bariumkloridia (BaCl2) voidaan käyttää analytiikassa sulfaattien osoittamiseen.