Belgian valtaus | |||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|
Osa toisen maailmansodan länsirintamaa | |||||||
Saksalaisia sotilaita valvomassa antautuneen Belgian armeijan luovuttamaa materiaalia
| |||||||
| |||||||
Osapuolet | |||||||
Komentajat | |||||||
Maurice Gamelin |
|||||||
Vahvuudet | |||||||
144 divisioonaa |
141 divisioonaa | ||||||
Tappiot | |||||||
222 443 kaatunutta, haavoittunutta tai vangittua |
ainakin 43 kaatunutta | ||||||
Belgian valtaus oli toisessa maailmansodassa osa Saksan armeijan operaatio Keltaista (saks. Fall Gelb), joka sisälsi hyökkäyksen Alankomaihin, Belgiaan ja Luxemburgiin sekä Ranskaan.
Saksa aloitti 10. toukokuuta 1940 hyökkäyksen länteen. Liittoutuneet yrittivät pysäyttää hyökkääjän Belgiassa uskoen kyseessä olevan saksalaisten päähyökkäys. Ranskan siirrettyä joukkojensa parhaimmiston Belgiaan 10.–12. toukokuuta Saksa käynnisti operaationsa toisen vaiheen hyökkäämällä Ardenneilta kohti Englannin kanaalia, jonne saksalaisjoukot saapuivat viidessä vuorokaudessa. Tällöin liittoutuneiden joukot joutuivat saarroksiin. Belgia antautui 28. toukokuuta.
Taisteluiden aikana käytiin sodan ensimmäinen panssaritaistelu Hannutissa, mikä oli siihen astisen historian suurin panssaritaistelu jääden kuitenkin myöhemmin useiden muiden taisteluiden varjoon. Belgian valtaukseen liittyi myös tunnettu Eben-Emaelin linnoituksen valtaus, jossa käytettiin laskuvarjojääkäreiden maahanlaskua suoraan linnoituksen katolle.
Belgian antauduttua liittoutuneiden joukkojen joutuivat vetäytymään Belgiasta ja lopulta Euroopan mantereelta. Belgia oli saksalaisten miehittämä aina vuoteen 1945, jolloin länsiliittoutuneet vapauttivat alueen.