Betelgeuze | |
---|---|
![]() Betelgeuzen sijainti Orionin tähdistössä |
|
Bayerin designaatio | Alfa Orionis, Alpha Orionis, α Orionis |
Flamsteedin designaatio | 58 Orionis |
HR-designaatio | HR 2061 |
HD-designaatio | HD 39801 |
Muut nimet | BD+7°1055, SAO 113271, FK5 224, HIP 27989 |
Fyysiset ominaisuudet | |
Näennäinen kirkkaus | +0,55 mv |
Absoluuttinen kirkkaus | –5,14 Mv |
Valovoima | 9 400 LO aurinkoa |
Spektriluokka | M2lb |
Väri-indeksi | B-V 0,22 U-B 0,08 |
Lämpötila | 3 100 K |
Massa | 15–17 MO M☉ |
Säde | 630 RO R☉ |
Astrometriset ominaisuudet | |
Tähdistö | Orion |
Rektaskensio (J2000) | 05h 55m 10.3 s |
Deklinaatio (J2000) | +07° 24' 25" |
Etäisyys | 643 ± 146 valovuotta |
Parallaksi | 7,63 ± 1,64 mas |
Säteisnopeus | +21,0 km/s km/s |
Ominaisliike |
RA: 27,33 mas/v dekl.: 10,86 mas/v mas/v |
Näkyy leveysasteiden 90° N
ja 83° S välillä. |
Betelgeuze eli Betelgeuse (α Orionis) on punainen ylijättiläistähti, joka sijaitsee Maasta katsoen Orionin, tiimalasin muotoisen tähtikuvion vasemmassa yläkulmassa. Betelgeuze on tähtitaivaan näkyvimpiä kohteita, sillä se on Orionin tähdistön toiseksi kirkkain ja koko tähtitaivaankin 10. kirkkain tähti. Betelgeuze kuuluu Talvikolmioon. Sen näennäinen kirkkaus on +0,55 m, joka vaihtelee kuitenkin välillä 0,0–1,3. Tähden absoluuttinen kirkkaus on –5,12, ja se säteilee 9 400 Auringon voimalla. Vaikka tähti on saanut nimekseen α Orionis, on Orionin tähtikuvion kirkkain tähti kuitenkin Rigel, β Orionis. Koska Betelgeuze on punainen tähti ja Rigel sininen, Betelgeuze on kirkkaampi infrapuna-aallonpituuksilla mutta ei näkyvän valon aallonpituuksilla.
Tähti sijaitsee noin 643 ± 146 valovuoden päässä Maasta, ja sen massaksi arvioidaan 40 × 1030 kg eli noin 15–17 Auringon massaa. Spektrityyppi on M2Iab ja pintalämpötila 3 100 K.
Betelgeuze on suurimpia tunnettuja tähtiä. Sen säde on 630 auringon sädettä, ja Auringon paikalle sijoitettuna Maa olisi sen sisäpuolella. Tähden pinta ulottuisi Marsin ja Jupiterin kiertoratojen väliin. Suuruudestaan ja suhteellisesta läheisyydestään johtuen sen kulmaläpimitta on Maasta katsottuna kolmanneksi suurin tähdistä (Auringon ja R Doraduksen jälkeen).[1] Betelgeuze on myös harvoja tähtiä, jotka on pystytty kuvaamaan teleskoopeilla kiekkona.