Bhutan

Bhutanin kuningaskunta (Druk Gyal-khab)
lippu vaakuna
Valtiomuoto	osittainen perustuslaillinen monarkia
Kuningas Pääministeri	Jigme Khesar Namgyal Wangchuck Tshering Tobgay
Pääkaupunki	Thimphu 27°28′0″N, 89°38′30″E
Muita kaupunkeja	Punakha
Pinta-ala
– yhteensä	38 394 km² [1] (sijalla 136)
– josta sisävesiä	merkityksetön
Väkiluku (2014)	733 643 [1] (sijalla 164)
– väestötiheys	n. 18 as. / km²
– väestönkasvu	1,13 % [1] (2014)
Viralliset kielet	dzongkha
Valuutta	Bhutanin ngultrum Intian rupia (BTN)
BKT (2013)
– yhteensä	5 235 milj. USD [1]  (sijalla 171)
– per asukas	7 000 USD
HDI (2019)	0,654 [2] (sijalla 129)
Elinkeinorakenne (BKT:sta)
– maatalous	22,3 % [1]
– teollisuus	37,9 % [1]
– palvelut	39,8 % [1]
Aikavyöhyke	UTC+6
– kesäaika	ei käytössä
Itsenäisyys kuningaskunnan perustaminen Intia tunnusti	17. joulukuuta 1907[3] 1947[3]
Lyhenne	BT
– lentokoneet:	A5
Kansainvälinen suuntanumero	+975
Tunnuslause	ei mottoa
Kansallislaulu	”Druk tsendhen”
Infobox OKNimi-testi OK

Bhutanin kuningaskunta (dzongkhaksi འབྲུག་རྒྱལ་ཁབ་‎, Druk Gyal Khap) eli Bhutan (suom. [butɑn]; dzongkhaksi འབྲུག་ཡུལ་‎, Druk Yul, [ʈuk̚˩.yː˩]) on pieni sisämaavaltio Himalajalla Intian ja Kiinan välissä. Bhutan ulottuu subtrooppiselta alangolta Himalajan vuoristoon, ja korkeuserot maan eri osien välillä ovat jopa yli 7 000 metriä. Bhutanin talous perustuu maa- ja karjatalouteen, mutta metsätaloudella, vesivoimalla, matkailulla ja kehitysavulla on myös tärkeä osa maan taloudessa. Arviot maan väkiluvusta on korjattu yli kahdesta miljoonasta noin 730 000:een. Bhutanin pääkaupunki ja suurin kaupunki on Thimphu. Vielä 1950-luvulla maharadžan hallintokaupungiksi ilmoitettiin talvisin Punakha, kesäisin Tasitšozong^[4], luostari Thimphun lähellä.

Bhutan on maailman eristyneimpiä valtioita, sillä hallitus säätelee ulkomaisia vaikutteita ja matkailua säilyttääkseen maan buddhalaisuuteen perustuvan kulttuurin. Suurin osa Bhutanin buddhalaisista noudattaa Tiibetin buddhalaisuuden drukpa kagyu- tai nyingmapa-koulukuntaa. Maan virallinen kieli on dzongkha (”dzongien kieli”). Bhutanin kirjallisuudessa maa kuvataan usein viimeisenä säilyneenä himalajanbuddhalaisuuden linnakkeena. Bhutania on syytetty ihmisoikeusrikkomuksista maassa asuvaa nepalilaista väestöä kohtaan, joka on suurimmaksi osaksi hindulaista.^[5][6]

Bhutan on ollut monarkia vuodesta 1907. Aiemmin kuningas hallitsi suoraan, mutta vuodesta 2008 maa on ollut perustuslaillinen monarkia. Bhutanissa pidettiin tuolloin ensimmäiset demokraattiset vaalit. Muitakin uudistuksia on tapahtunut viime vuosina. Vuonna 1998 maassa alettiin sallia televisiolähetykset (jalkapallon MM-kisojen takia). Monet bhutanilaiset tosin väittävät, että televisio on lisännyt materialismia ja rikollisuutta sekä saanut ihmiset hylkäämään perinteiset arvot.^[7]

1. ↑ ^{a b c d e f g} Bhutan The World Factbook. Washington, DC: Central Intelligence Agency. (englanniksi)
2. ↑ Human Development Report 2020. UNDP.org (englanniksi)
3. ↑ ^{a b} Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; viitettä BGN ei löytynyt
4. ↑ Jaakko Forsman ja toimitus: Iso Tietosanakirja osa 2, s. 21. Helsinki: Otava, 1931.
5. ↑ Bhutan Human Rights Amnesty USA. Arkistoitu 10.12.2010. Viitattu 28.11.2010. (englanniksi)
6. ↑ Bhutan: Human Rights in Peril 1996. Asia-Pacific Human Rights Information Center. Arkistoitu 26.9.2009. Viitattu 28.11.2010. (englanniksi)
7. ↑ Has TV changed Bhutan? 2004. BBC. Viitattu 28.11.2010. (englanniksi)