Black Lives Matter

Black Lives Matter (lyh. BLM, suomeksi 'Mustien hengillä/elämillä on väliä') on Yhdysvalloissa syntynyt mustiin ihmisiin kohdistuvaa syrjintää, etenkin poliisiväkivaltaa, vastustava liike.^[2][3][4] Liikkeen asiaa ajaa samanniminen järjestö, jolla on kymmeniä alueosastoja. Se ei yksin edusta koko Black Lives Matter -liikettä, vaan liikkeen alla toimii laaja joukko eri ihmisiä ja organisaatioita. Black Lives Matter -tunnuslause ei ole tavaramerkkisuojattu, vaan se on vapaasti kaikkien käytettävissä.^[5][6] Black Lives Matter -mielenosoituksia on järjestetty Pohjois-Amerikan ohella muun muassa Ruotsissa, Berliinissä, Amsterdamissa ja useissa Ison-Britannian kaupungeissa.^[7]

BLM-liike on jokseenkin ollut yhteydessä radikaaliin toimintatapaan, joka on aiheuttanut liikkeen vastustamista, etenkin Yhdysvalloissa tapahtuneiden mellakoiden vuoksi. Laajasti ymmärrettynä liike ja siihen kytköksissä olevat organisaatiot toimivat tyypillisesti mustiin ihmisiin kohdistuvaa poliisiväkivaltaa, rakenteellista rasismia ja rodullistettua profilointia vastaan ja ajavat muutoksia mustien ihmisoikeuksien ja tasa-arvon parantamiseksi.^[8][9] Sanat Black Lives Matter viestivät mustien ihmisten epäoikeudenmukaisen tappamisen tuomitsemista sekä vaatimusta yhteiskunnalle arvostaa mustien ihmisten elämää ja ihmisyyttä yhtä paljon kuin valkoisten ihmisten.^[10]

Liike sai alkunsa vuonna 2013, kun #BlackLivesMatter-aihetunnistetta alettiin käyttää sosiaalisen median alustoilla Twitterissä ja Tumblrissa sen jälkeen, kun George Zimmerman vapautettiin kaikista syytteistä aseettoman Trayvon Martinin kuolemaan johtaneessa ampumistapauksesssa.^[11] Liike sai kansallista ja kansainvälistä huomiota vuonna 2014, kun New Yorkissa ja Missourin Fergusonissa järjestettiin mielenosoituksia mustien miesten Eric Garnerin ja Michael Brownin kuolemien jälkeen.^[12][13][14] Fergusonin mielenosoitusten jälkeen liikkeen kannattajat ovat osoittaneet mieltä lukuisia poliisitoiminnan seuraksena tai poliisin säilössä sattuneita afroamerikkalaisten kuolemia vastaan. Kesällä 2015 Black Lives Matter -aktivisteja osallistui Yhdysvaltojen vuoden 2016 presidentinvaalien väittelytilaisuuksiin.^[15] Aihetunnisteen ja liikkeen alullepanijat Alicia Garza, Patrisse Cullors ja Opal Tometi laajensivat projektinsa yli 30:n paikallisen aluejaoston kansalliseksi verkostoksi vuosien 2014 ja 2016 välillä. Black Lives Matter -liike on hajautettu aktivistiverkosto, jolla ei ole muodollista hierarkiaa.^[16]

Liike palasi takaisin kansallisiin otsikoihin ja sai kansainvälistä huomiota George Floydin kuoltua newyorkilaisen poliisin Derek Chauvinin toiminnan seurauksena ja tästä seuranneiden maailmanlaajuisten mielenosoitusten myötä.^[17][18] Arviolta 15–26 miljoonaa ihmistä osallistui vuonna 2020 Black Lives Matter -mielenosoituksiin Yhdysvalloissa tehden siitä siten yhden suurimmista liikkeistä maan historiassa.^[19] Liikkeeseen kuuluu monia näkemyksiä ja laaja joukko vaatimuksia, mutta ne keskittyvät rikosoikeusjärjestelmän uudistamiseen.

Black Lives Matter -liikkeen suosio on ajan myötä muuttunut nopeasti. Vaikka yleinen mielipide liikkeestä oli kielteinen vuonna 2018, se kasvoi yhä suositummaksi vuosina 2019 ja 2020.^[20] Kesäkuussa 2020 julkaistussa Pew Research Center -tutkimuksessa todettiin, että 67 prosenttia aikuisista amerikkalaisista ilmaisi jonkin verran tukea Black Lives Matter -liikkeelle.^[21] Myöhempi syyskuussa 2020 tehty kysely osoitti, että tuki aikuisilla amerikkalaisilla oli pudonnut 55 prosenttiin, ja että valkoisten ja latinalaisamerikkalaisten lasku oli huomattavaa, kun taas tuki pysyi laajalti mustien aikuisten keskuudessa.^[22]

1. ↑ Paul Walsh: Transit cop who took down, injured St. Paul teen is dismissed StarTribune. 28.10.2015. Viitattu 5.6.2020. (englanniksi)
2. ↑ Conor Friedersdorf: How to Distinguish Between Antifa, White Supremacists, and Black Lives Matter The Atlantic. 31.8.2017. Viitattu 18.1.2021. (englanniksi)
3. ↑ Black Lives Matter news & latest pictures from Newsweek.com Newsweek. Viitattu 18.1.2021. (englanniksi)
4. ↑ Definition of Black Lives Matter dictionary.com. Viitattu 18.1.2021. (englanniksi)
5. ↑ Lauren Leazenby, Milan Polk: What you need to know about Black Lives Matter in 10 questions chicagotribune.com. Viitattu 18.1.2021.
6. ↑ Black Lives Matter on eräänlainen kansalaisoikeusliike – näin se syntyi Helsingin Sanomat. 16.7.2016. Viitattu 18.1.2021.
7. ↑ Black Lives Matter on eräänlainen kansalaisoikeusliike – näin se syntyi Helsingin Sanomat. 16.7.2016. Viitattu 2017-01-30 -FI.
8. ↑ Lauren Leazenby, Milan Polk: What you need to know about Black Lives Matter in 10 questions chicagotribune.com. Viitattu 18.1.2021.
9. ↑ Ryan W. Miller: Black Lives Matter: A primer on what it is and what it stands for USA Today. Viitattu 18.1.2021. (englanniksi)
10. ↑ Black Lives Matter: Definition, Goals, History, & Influence Encyclopedia Britannica. Viitattu 18.1.2021. (englanniksi)
11. ↑ #BlackLivesMatter: the birth of a new civil rights movement the Guardian. 19.7.2015. Viitattu 18.1.2021. (englanniksi)
12. ↑ Tuhannet marssivat New Yorkissa – mustan miehen hengiltä kuristanut poliisi ei saa syytteitä Helsingin Sanomat. 4.12.2014. Viitattu 18.1.2021.
13. ↑ Yhdysvaltain oikeusministeriö: rasismi on Fergusonin poliisissa säännönmukaista Helsingin Sanomat. 3.3.2015. Viitattu 18.1.2021.
14. ↑ How a death in Ferguson sparked a movement in America cbsnews.com. Viitattu 18.1.2021. (englanniksi)
15. ↑ John Eligon: One Slogan, Many Methods: Black Lives Matter Enters Politics (Published 2015) The New York Times. 19.11.2015. Viitattu 18.1.2021. (englanniksi)
16. ↑ Patrisse Khan-Cullors: We didn’t start a movement. We started a network. Medium. 23.2.2016. Viitattu 18.1.2021. (englanniksi)
17. ↑ Tästä Black Lives Matterissa on kyse – Lue liikkeen taustat tästä ja viisaannu! yle.fi. Viitattu 2021-01-18 -FI.
18. ↑ Protesters around the world rally for George Floyd and against police brutality France 24. 7.6.2020. Viitattu 18.1.2021. (englanniksi)
19. ↑ Larry Buchanan, Quoctrung Bui, Jugal K. Patel: Black Lives Matter May Be the Largest Movement in U.S. History The New York Times. 3.7.2020. Viitattu 18.1.2021. (englanniksi)
20. ↑ Nate Cohn, Kevin Quealy: How Public Opinion Has Moved on Black Lives Matter The New York Times. 10.6.2020. Viitattu 18.1.2021. (englanniksi)
21. ↑ Majorities Across Racial, Ethnic Groups Express Support for the Black Lives Matter Movement Pew Research Center’s Social & Demographic Trends Project. 12.6.2020. Viitattu 18.1.2021. (englanniksi)
22. ↑ Support for Black Lives Matter has decreased since June but remains strong among Black Americans Pew Research Center. Viitattu 18.1.2021. (englanniksi)