Bolgaarit | |
---|---|
Bolğarlar | |
![]() Bolgaarisoturit teurastavat bysanttilaisia, 1613. |
|
Kielet | bolgaari |
Uskonnot | šamanismi, tengrismi, islam |
Bolgaarit (myös bulgaarit, bulgarit, proto-bulgarialaiset) olivat turkkilaisia soturiheimoja, jotka elivät Pontisella arolla ja Volgan alueella 600-luvulla. Heidät tunnettiin Volgan ja Uralin alueella nomadiratsastajina, mutta joidenkin tutkijoiden mukaan heidän etniset juurensa voidaan jäljittää Keski-Aasiaan.
Siirtyessään länteen Euraasian arojen halki bolgaariheimot omaksuivat etnogeneesiprosessin kautta muita heimoryhmiä ja kulttuurivaikutuksia, kuten iranilaisia, suomalaisia ja hunnilaisia. Nykyaikainen geneettinen tutkimus Keski-Aasian turkkilaisista ja bolgaareihin liittyvistä etnisistä ryhmistä viittaa yhteyteen Länsi-Euraasiassa.
Bolgaarit puhuivat turkkilaista bolgaarin kieltä. He säilyttivät Euraasian arojen sotilaalliset arvonimet, organisaation ja tavat sekä pakanallisen šamanismin ja tengrismin. Islamista tuli virallinen valtion uskonto vuonna 922. Eteläslaavilainen kansa bulgarialaiset osittain muodostui slaavilaistuneista bolgaareista. Osa bolgaareista puolestaan säilytti turkkilaisuutensa ja perusti Volgan Bulgarian. Joidenkin teorioiden mukaan nykyiset Volgan tataarit polveutuisivat bolgaareista, jotka selvisivät mongolien hyökkäyksistä.[1][2][3][4][5][6][7][8][9]