Bosnian sota

Bosnian sota
Osa Jugoslavian hajoamissotia
Kuvia Sarajevon piirityksestä toukokuussa 1992: tykkitulen aiheuttamia tuhoja keskustassa, serbiarmeijan kenraali Ratko Mladić ja YK:n rauhanturvajoukkoja kaupungin lentokentällä.
Päivämäärä: 1. maaliskuuta 1992 – 14. joulukuuta 1995 Paikka: Bosnia ja Hertsegovina Casus belli: Bosnia ja Hertsegovinan itsenäisyysjulistus, etniset jännitteet ja Serbitasavallan kapina keskushallintoa vastaan. Lopputulos: Sotilaallinen pattitilanne, neuvottelurauha. Aluemuutokset: Bosnia ja Hertsegovina sai kansainvälisen tunnustuksen itsenäisenä valtiona. Vaikutukset: Daytonin rauhansopimus, Bosnia ja Hertsegovinan jakaminen Bosnia-Hertsegovinan federaatioon ja Serbitasavaltaan.
Osapuolet
Bosnia ja Hertsegovina Hertseg-Bosnia (1992, 1994–1995)  Kroatia (1992, 1994–1995)	Serbitasavalta Krajinan serbitasavalta Länsi-Bosnia  Jugoslavian liittotasavalta

Bosnian sota oli Jugoslavian hajoamissotiin kuulunut konflikti nykyisen Bosnia ja Hertsegovinan alueella. Se käytiin 29. helmikuuta 1992 – 21. marraskuuta 1995 serbien, kroaattien ja bosniakkien eli Bosnian muslimien välillä.

Kansallismieliset serbit aloittivat sodan, koska muslimien ja kroaattien johtama Bosnia ja Hertsegovina itsenäistyi serbijohtoisesta Jugoslaviasta. Jugoslavian kansanarmeija osallistui aluksi sotaan itse. Myöhemmin Jugoslavian liittotasavalta tuki erilaisia Bosniasta irtautuneita serbivaltioita, kuten Serbitasavaltaa. Muodollisesti kansanarmeija vetäytyi Bosniasta keväällä 1992, mutta käytännössä suurin osa sen alueelle sijoitetuista joukoista ja kalustosta jäi Bosnian serbiarmeijana miehittämään laajoja alueita. Bosnialaiset muslimit olivat huonosti valmistautuneita sotaan, ja suurimman osan sotaa serbit hallitsivat noin kahta kolmannesta Bosnia ja Hertsegovinan alueesta.

Bosniakkien ja kroaattien välillä syntyi kahakoita jo keväällä 1992 ja seuraavana vuonna täysimittainen sota. Se päättyi Yhdysvaltojen välittämään neuvottelurauhaan maaliskuussa 1994. Sen jälkeen bosniakit ja kroaatit sotivat jälleen yhdessä serbejä vastaan. Kesällä ja syksyllä 1995 serbiarmeija kärsi useita tappioita bosniakkien ja kroaattien joukoille. Samaan aikaan Nato aloitti voimakkaat ilmapommitukset, joilla pyrittiin pakottamaan Serbitasavalta liittolaisineen rauhaan. Marraskuussa solmittu Daytonin rauhansopimus päätti lopulta Bosnian sodan. Serbitasavallasta tuli osa itsenäistä Bosnia ja Hertsegovinaa, johon kuuluu myös bosniakkien ja kroaattien muodostama Bosnia-Hertsegovinan federaatio. Erityisesti serbit olivat Daytonin rauhaan tyytymättömiä, ja Bosnia ja Hertsegovina on sodan jälkeenkin pysynyt poliittisesti epävakaana.

Sodan kaikki osapuolet syyllistyivät etnisiin puhdistuksiin ja muihin sotarikoksiin. Järjestelmällisimmin niitä tekivät Bosnian serbit. Varsinkin Sarajevon piiritys raskaine siviilitappioineen sekä Srebrenican joukkomurha aiheuttivat kansainvälistä tyrmistystä. Yhdistyneet kansakunnat lähetti Bosniaan rauhanturvajoukkoja, mutta ne eivät kyenneet lopettamaan verenvuodatusta. Serbiaan kohdistui myös voimakkaita kansainvälisiä talouspakotteita. Sodan jälkeen useita Bosnian sodan vaikutusvaltaisia poliitikkoja ja sotilaskomentajia tuomittiin kansainvälisessä sotarikostuomioistuimessa.