Burkina Fason turvallisuutta ovat yhä enemmän uhanneet väkivaltaiset aseelliset ryhmät ja hyökkäykset. Ne kohdistuvat valtion symboleihin, instituutioihin ja edustajiin, kuten myös puolustus- ja turvallisuusjoukkoihin, paikallisiin johtajiin ja poliittisiin henkilöihin.[1]
Vuodesta 2014 lähtien Burkina Faso on siirtynyt useiden vallankaappausten historian myötä yhä useampien terrori-iskujen kierteeseen. Erityisesti vaarassa on konfliktien leviäminen maan pohjoisosissa, sekä Malin ja Nigerin rajaseuduilla. Joulukuussa 2018 useilla alueilla julistettiin hätätila, joka myönsi turvallisuusjoukoille poikkeukselliset valtuudet ja rajoitti liikkumis- ja kokoontumisvapautta maassa. Poikkeustila uusittiin kahdesti tammikuussa 2020 ja kesäkuussa 2021.[1]
Vuonna 2022 Burkina Fason turvallisuustilanne heikkeni vakavasti, kun islamististen aseellisten ryhmien tappavat hyökkäykset siviilejä vastaan lisääntyivät. Terrorismin vastaisissa operaatioissa sotilasjoukot ja hallitusta kannattavat miliisit tekivät rikkomuksia. Poliittinen epävakaus syveni kahden sotilasvallankaappauksen seurauksena.[2]
Siviili- ja sotilasuhrien määrä on lisääntynyt, sekä hallituksen hallitsemia alueita on menetetty islamistisille aseistetuille ryhmille. Niiden kerrotaan hallitsevan noin 40 prosenttia maasta. Nämä tekijät ovat vauhdittaneet hallituksen vastaisia mielenosoituksia ja kahta peräkkäistä sotilasvallankaappausta.[2]
Tammikuussa 2022 sotilasvallankaappauksella kaadettiin valitun presidentti Roch Kaboren hallinto, maan parlamentti ja perustuslaki.[3]
Vallankaapausten jälkeen sekä ECOWAS että Afrikan Unioni erottivat Burkina Fason yhteisöistään.[4][5]
Burkina Fason ja Ranskan välisen sotilaallisen yhteistyösopimuksen päättymisen jälkeen burkinalaiset upseerit näyttivät alkuvuodesta 2023 olevan yhä jakautuneempia juntan johtajan Ibrahim Traorén suhteen.[6]