Back Bilina Afrikaans بيلينا Arabic Bılina Azerbaijani Быліна Byelorussian Быліна BE-X-OLD Bilina Catalan Bylina (pověst) Czech Bylina German Μπιλίνα Greek Bylina English
Bylina (ukr. Билина[1] bylyna, ven. былина, myös starina) on eeppinen runoelma, joka on alkujaan peräisin Kiovan Rusin ajoilta mutta on säilynyt nykyaikaan venäläisessä kansanperinteessä nimellä starina. Osoituksena ukrainalaisesta alkuperästä ja pysyvästä läsnäolosta Ukrainan alueella ovat jäljet, joita ne ovat jättäneet muihin ukrainalaisen suullisen perinteen muotoihin, kuten esimerkiksi legendoihin, juhla- ja häälauluihin, sekä viittaukset tiettyihin bylinasankareihin vanhoissa Kiovan Rusin kronikoissa ja 1500-1600-luvun kirjallisissa teoksissa. Ukrainalaisten tutkijoiden mukaan niiden laulaminen lakkasi ukrainalaisten keskuudessa 1600-luvun myrskyisien vaiheiden aikana, jolloin syntyi uusi epiikan muoto, kasakoiden duma.[1]
Bylinat jaetaan aikakausien mukaan ryhmiin. Vanhimpia sankareita ovat Mykula Seljanynovytš, Svjatohor ja Volha Vseslavytš, jotka on peräisin esikristilliseltä ajalta.[1][2]
Tavallisesti bylinat kertovat myyttisistä sankareista ja heidän taisteluistaan hirviöitä tai vihollisjoukkoja vastaan. Ne jaetaan yleensä kahteen ryhmään: sankaribylinoihin ja kertomusbylinoihin. Niiden suurin ero on sisällöllinen, sillä kertomusbylinat kuvaavat arkisempia tapahtumia kuin sotaisat sankaribylinat. Luokittelu on kuitenkin häilyvä.
Sana bylina pohjautuu venäjän olla-verbiin быть. Tämä viittaa siihen, että bylinoiden uskotaan kertovan tositapahtumista. Niitä on pidetty sukupolvesta toiseen muuttumattomana siirtyneenä perinteenä. Pohjoisessa runoja on kutsuttu nimellä starina (adjektiivista старый, vanha), josta on lainattu myös suomen sana tarina. Bylinoita on sittemmin kerätty etenkin Pohjois-Venäjältä. Kansanperinteen kokoamiseen innostuttiin etenkin slavofilian nousun myötä 1800-luvulla.