Back Griego bizantín AN يونانية العصور الوسطى Arabic Griegu medieval AST Orta yunan dili Azerbaijani بیزانس یونان دیلی AZB Средногръцки език Bulgarian Grec medieval Catalan Byzantská řečtina Czech Byzantinsk græsk Danish Mittelgriechische Sprache German
| Bysantin kreikka | |
|---|---|
| Oma nimi | ἡ Ῥωμαϊκή |
| Muu nimi | Keskiajan kreikka |
| Tiedot | |
| Alue | Bysantin valtakunta, Välimeren ympäristö |
| Virallinen kieli | Ekumeeninen patriarkaatti, Aleksandrian patriarkaatti, Antiokian patriarkaatti, Jerusalemin patriarkaatti, Kyproksen kirkko, Kreikan kirkko |
| Puhujia | ei äidinkielenä |
| Sija | ei äidinkielenä |
| Kirjaimisto | kreikkalainen |
| Kielenhuolto | – |
| Kielitieteellinen luokitus | |
| Kielikunta | indoeurooppalaiset kielet |
| Kieliryhmä | - |
Osa artikkelisarjaa
Alkukreikka
(n. 2000 eaa.)
(n. 2000 eaa.)
Mykeneläinen kreikka
(n. 1600–1100 eaa.)
(n. 1600–1100 eaa.)
- Homeerinen kreikka
- Klassinen kreikka
(n. 800–300 eaa.) - Koinee-kreikka
(n. 300 eaa.–330)
Bysantin kreikka
(n. 330–1453)
(n. 330–1453)
Katso myös
Bysantin kreikka (m.kreik. ἡ Ῥωμαϊκή, hē Rhōmaikē) on kreikan kielen keskiaikainen kehitysvaihe, joka sijoittuu muinaiskreikan ja nykykreikan väliin ja kattaa noin vuodet 330–1453. Se oli Bysantin keisarikunnan valtakieli. Koska bysanttilaiset katsoivat elävänsä edelleen Rooman valtakunnassa, heidän oma nimitys kielelleen oli hē Rhōmaikē (dialektos / glōssa), ”roomalaisten kieli”. Keskiajan kreikassa vallitsi diglossia, koska kirjoitettu ja puhuttu kieli erosivat toisistaan vähitellen yhä enemmän.[1][2]
- ↑ Hakkarainen, Mika: "Bysantin kreikka". Teoksessa Lamberg, Marko & Lahtinen, Anu & Niiranen, Susanna (toim.): Keskiajan avain, s. 426–443. (Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 1203) Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2009. ISBN 978-951-746-953-1
- ↑ Haldon, John: Bysantin historia, s. 192. ((Byzantium: A History, 2000.) Suomennos: Kaisa Sivenius) Helsinki: Gaudeamus, 2010. ISBN 978-952-495-097-8