Caporetton taistelu

Caporetton taistelu
Osa ensimmäistä maailmansotaa
Kartta Caporetton taistelusta.
Kartta Caporetton taistelusta.
Päivämäärä:

24. lokakuuta 191712. marraskuuta 1917

Paikka:

Sočan laakso, Itävallan Rannikkomaa (nykyään Kobarid, Slovenia)

Lopputulos:

Keskusvaltojen voitto

Osapuolet

Itävalta-Unkari
Saksan keisarikunta

Italia

Komentajat

Saksan keisarikunta Otto von Below
Saksan keisarikunta Konrad Krafft von Dellmensingen
Saksan keisarikunta Ludwig von Tutschek Itävalta-Unkari Felix zu Schwarzenberg

Luigi Cadorna
Luigi Capello

Vahvuudet

35 divisioonaa

41 divisioonaa

Tappiot

20 000 kuoli tai haavoittui

40 000 kuoli,
20 000 haavoittui ja
275 000 vangittiin

Caporetton taistelu (myös kahdestoista Isonzon taistelu) oli ensimmäisen maailmansodan taistelu, joka käytiin Italian rintamalla vuonna 1917 (24. lokakuuta12. marraskuuta). Taistelu käytiin keskusvaltojen Itävalta-Unkarin ja Saksan keisarikunnan joukkojen sekä ympärysvaltoihin kuuluvan Italian joukkojen välillä. Saksalaisilla joukoilla vahvistetut Itävalta-Unkarin joukot onnistuivat murtamaan italialaisten etulinjan ja aiheuttivat italialaisille joukoille raskaita tappioita. Taistelu alkoi Sočan laaksossa, silloin Itävaltaan kuuluvalla Rannikkomaan alueella. Tärkeä paikkakunta alueen pohjoisosassa oli Kobaridin (ital. Caporetto) pikkukaupunki, jonka väestö oli pääasiassa sloveeneja ja se sijaitsee nykyään Slovenian valtion alueella. Taistelun päättyessä italialaiset olivat peräytyneet yli 100 km Italian alueelle ja asettuneet puolustusasemiin Piavejoen länsipuolelle, mistä he myöhemmin lähtivät vastahyökkäykseen Piavejoen taistelussa. Caporetton taistelu oli hyvä esimerkki rynnäkköjoukkojen ja soluttautumistaktiikan tehokkaasta käytöstä.

Italiassa Caporetton taistelua on sen käymisestä asti pidetty maan sotahistorian häpeällisimpänä tappiona. Tärkeä syy tähän on italialaisten komentajan kenraali Luigi Cadornan taistelun aikana julkisuuteen laskema tiedote, jonka mukaan tappion syy oli maan sisäisen vasemmistopropagandan aikaansaama "sotilaallinen lakko". Vastoin parempaa tietoaan paniikin lyömä Cadorna väitti, että italialaiset sotilaat peräytyivät taistelematta ja antautuivat häpeämättömästi joukoittain. Hallitus veti välittömästi takaisin Cadornan tiedotteen, mutta ulkomaalaiset lehtimiehet kerkisivät saada sen käsiinsä. Näin syntyi täysin virheellinen käsitys taistelun kulusta.[1][2]

Ernest Hemingway on kuvannut taistelun jälkiselvittelyjä kirjassaan Jäähyväiset aseille.

  1. Giorgio Rochat: Cadorna, Luigi Dizionario Biografico degli Italiani. Viitattu 29.5.2019 (italiaksi).
  2. Barbero s. 430–433

From Wikipedia, the free encyclopedia · View on Wikipedia

Developed by Nelliwinne