Celio

Celio
Afrikan pää on Celion tunnus.
Kaupungin kartta, jossa Celio korostettuna. Rooman rionet
Kaupunki	Rooma
Suuralue	Municipio Roma I
Koordinaatit	41°53′7.27″N, 12°29′28.96″E
Kaupunginosa nro	R. XIX
Pinta-ala	0,8254 km² [1]
Väkiluku	2 703[2] (31.12.2013)
Väestötiheys	3 275 as./km²
Lähialueet	Ripa Campitelli Monti Appio-Latino San Saba
Infobox OK

Celio on Rooman yhdeksästoista rione, jota ympäröivät lännessä Ripa, luoteessa Campitelli, koillisessa Monti, idässä ja etelässä Aurelianuksen muuri sekä lounaassa San Saba.^[3][4] Sen koko on noin 83 hehtaaria, väkiluku 2 700 ja väestötiheys 3 300 asukasta neliökilometrillä (2013).^[1][2] Kaupunginosa sijaitsee lähes kokonaan Caeliuksen kukkulalla.^[5]

Celio tunnetaan parhaiten Rooman suurimmasta amfiteatterista Colosseumista, josta on tullut koko Rooman symboli.^[5][6] Keisari Vespasianus rakensi sen vuosina 69–79 Palatiumin, Esquilinuksen ja Caeliuksen väliseen laaksoon, nykyisen Celion pohjoislaidalle.^[6] Colosseumin länsipuolella, Forum Romanumin eteläreunassa on Konstantinuksen riemukaari, joka pystytettiin Mulviuksen sillan taistelun muistoksi vuonna 315.^[7] Colosseumin itäpuolella sijaitsevat puolestaan gladiaattorien kasarmina toimineen Ludus Magnuksen rauniot.^[8]

Hieman etelämpänä, Caeliuksen länsirinteellä on vuonna 398 perustettu Santi Giovanni e Paolon kirkko, joka on pyhitetty kahdelle marttyyrina kuolleelle roomalaissotilaalle.^[9] Kirkko on rakennettu sotilaiden kotitalon paikalle, joka sijaitsi antiikinaikaisen, yhä käytössä olevan Clivus Scaurin kadun varrella.^[10] Kirkon romaanisen kellotornin paikalla oli antiikin aikoina Claudiuksen temppeli, jonka keisari Nero muutti Domus Aureaan kuuluneeksi valtavaksi nymfaioniksi.^[9][11]

Clivus Scaurin eteläpuolella on San Gregorio Magno al Celion seicentotyylinen kirkko, jonka Gregorius I perusti alun perin 575.^[12] Hieman idempänä, Caeliuksen huipulla sijaitsevat karolingisen renessanssin aikaisista mosaiikeistaan kuuluisa Santa Maria in Domnica sekä taidekeräilijä Ciriaco Mattein renessanssihuvila Villa Celimontana, joka nykyisin kuuluu Italian maantieteelliselle seuralle.^[5][13][14] Celion eteläosassa, lähellä Porta Latinaa ovat Johannekselle pyhitetyt San Giovanni a Porta Latinan romaaninen kirkko ja San Giovanni in Oleon renessanssikappeli.^[15] Legendan mukaan Johannes yritettiin vuonna 92 keittää elävältä öljyssä kappelin paikalla, mutta selvittyään koettelemuksesta vahingoittumattomana roomalaiset karkottivat hänet Pátmoksen saarelle Kreikkaan.^[16]

1. ↑ ^{a b} Legenda Suddivisioni Territoriali Toponomastiche (XLS) Suddivisioni Territoriali Toponomastiche – 2013. Roma Capitale. Viitattu 8.12.2014. (italiaksi)
2. ↑ ^{a b} Tavola 3 – Popolazione maschile e femminile iscritta in anagrafe al 31 dicembre 2013 per suddivisione toponomastica, stato civile e particolari classi di età (XLS) Suddivisioni Territoriali Toponomastiche – 2013. Roma Capitale. Viitattu 8.12.2014. (italiaksi)^{[vanhentunut linkki]}
3. ↑ Rione: R.XIX Celio Portale dell’Associazione Culturale Info.roma.it. Viitattu 8.12.2014. (italiaksi)
4. ↑ Andrea Pollett: The Rioni – Rome’s Historical Districts roma.andreapollett.com. Viitattu 8.12.2014. (englanniksi)
5. ↑ ^{a b c} Celio RomaSegreta.it. Viitattu 8.12.2014. (italiaksi)
6. ↑ ^{a b} Colosseo RomaSegreta.it. Viitattu 8.12.2014. (italiaksi)
7. ↑ Arco di Costantino RomaSegreta.it. Viitattu 8.12.2014. (italiaksi)
8. ↑ Ludus Magnus RomaSegreta.it. Viitattu 8.12.2014. (italiaksi)
9. ↑ ^{a b} Ss.Giovanni e Paolo RomaSegreta.it. Viitattu 8.12.2014. (italiaksi)
10. ↑ Clivo di Scauro RomaSegreta.it. Viitattu 8.12.2014. (italiaksi)
11. ↑ Tempio di Claudio RomaSegreta.it. Viitattu 8.12.2014. (italiaksi)
12. ↑ S.Gregorio Magno RomaSegreta.it. Viitattu 8.12.2014. (italiaksi)
13. ↑ S.Maria in Domnica RomaSegreta.it. Viitattu 8.12.2014. (italiaksi)
14. ↑ Villa Celimontana RomaSegreta.it. Viitattu 8.12.2014. (italiaksi)
15. ↑ S.Giovanni a Porta Latina RomaSegreta.it. Viitattu 8.12.2014. (italiaksi)
16. ↑ S.Giovanni in Oleo RomaSegreta.it. Viitattu 8.12.2014. (italiaksi)