Charles Hermite

Charles Hermite
Charles Hermite elämänsä lopulla
Henkilötiedot
Syntynyt	24. joulukuuta 1822 Dieuze, Ranska
Kuollut	14. tammikuuta 1901 (78 vuotta) Pariisi, Ranska
Kansalaisuus	ranskalainen
Koulutus ja ura
Oppilaat	Jules Tannery ja Mijalko Ciric
Tutkimusalue	matematiikka
Tunnetut työt	lukuteoria, neliömuodot, ortogonaaliset polynomit, elliptiset funktiot, luvun e transkendenttisuus, matriisit
Palkinnot	Kunnialegioonan suurupseeri (grand-officier, Ruotsin Pohjantähden ritarikunnan suurristi
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OK

Charles Hermite (24. joulukuuta 1822 Dieuze, Ranska – 14. tammikuuta 1901 Pariisi, Ranska)^[1] oli ranskalainen matemaatikko.^[2] Hän tutki varsinkin lukuteoriaa, neliömuotoja, orto­gonaalisia poly­nomeja, elliptisiä funktioita ja differentiaaliyhtälöitä. Hänen kunniakseen useista matemaattisista käsitteistä käytetään nimitystä hermiittinen. Hermite oli myös ensimmäinen, joka käytti matriiseja.^[3]

Vuonna 1873 Hermite todisti ensimmäisenä, että muuan matemaattisessa analyysissä keskeinen vakio, Neperin luku e, luonnollisten logaritmien kantaluku, on transkendenttinen. Hänen menetelmillään Ferdinand von Lindemann todisti vuonna 1882, että myös pii (π) on transkendentti­luku.^[1]

1. ↑ ^{a b} Bell, E. T.: ”Ihminen eikä metodi – Hermite”, Matematiikan miehiä, s. 441–458. Suomentanut Helka ja Klaus Vala. WSOY, 1963.
2. ↑ Boyer, Carl B. & Merzbach, Uta C.: Tieteiden kuningatar – Matematiikan historia, osa II, s. 800–802. Suomentanut Kimmo Pietiläinen. Helsinki: Art House, 1994. ISBN 951-884-158-6
3. ↑ Alain Connes: Triangle de pensées, s. 72. Pariisi: Odile Jacob, 2000.