Cogito ergo sum

”Cogito, ergo sum” (latinaa: ”ajattelen, siis olen [olemassa]”) on René Descartesin filosofinen lausuma, josta on tullut länsimaisen rationalismin kulmakivi. Descartes halusi filosofiassaan epäillä kaikkea ja etenkin aistihavaintoja järjestelmällisesti. Kuitenkin hän tuli siihen tulokseen, että kaikesta huolimatta yksi asia on varma: vähintään subjektin henkisen minän, ajattelevan mielen, on oltava olemassa, koska jokinhan epäilee aistien antamaa todistusta. Lausuma kuvaa tätä havaintoa.

Lausuma on käännös Descartesin alkuperäisestä ranskankielisestä lauseesta ”Je pense, donc je suis”, joka esiintyy sekä hänen teoksessaan Metodin esitys (IV)^[1] vuodelta 1637 että teoksessa Filosofian periaatteet (I.7)^[2] vuodelta 1644. Kokonaisuudessaan lause kuului: ”Ac proinde haec cognitio, ego cogito, ergo sum, est omnium prima et certissima [..]”. Laajemmin Descartes käsittelee ajatusta teoksessaan Mietiskelyjä ensimmäisestä filosofiasta (II)^[3] vuodelta 1641, mutta toisin sanoin.

1. ↑ Descartes 2001, s. 140.
2. ↑ Descartes 2003, s. 39.
3. ↑ Descartes 2002, s. 38.