Corin sykli eli maitohappokierto eli glukoosi-laktaattikierto on aineenvaihdunnan kehämäisesti toistuva reaktiosarja, jossa vähän happea saavissa lihassoluissa verestä tullutta glukoosia (verensokeria) hajotetaan pyruvaatiksi. Pyruvaatti muunnetaan maitohappokäymisellä laktaatiksi. Laktaatti kulkee veressä maksaan muunnettavaksi taas glukoosiksi, joka kulkee verensokerina takaisin lihaksiin pilkottavaksi pyruvaatin kautta laktaatiksi. Kierto on nimetty löytäjiensä Carl Ferdinand Corin ja Gerty Corin mukaan.[1]
Kun voimakkaasti työskentelevällä lihaksella ei ole käytössään riittävästi happea, tarvittavaa energiaa tuotetaan glykolyysissä glukoosista muodostuneista pyruvaateista anaerobisesti eli hapettomasti maitohappokäymisellä. Tässä laktaattidehydrogenaasi pelkistää syntyneen pyruvaatin laktaatiksi hapettaen samalla NADH:ta NAD+:ksi. Hapetus on välttämätöntä glykolyysissä muodostuneen NADH uudelleen muuntamiseksi NAD+:ksi, jota tarvitaan glykolyysin toimimiseen. Syntynyt laktaatti siirtyy verenkierron kautta maksaan glukoneogeneesiin.[2]
Kierron glykolyysiosuus lihaksessa tuottaa 2 ATP:ta mutta kuluttaa maksan glukoneogeneesissä 6 ATP:ta, joten kierron kokonaiskulutus on yhteensä 4 ATP:ta. Siksi sykliä ei voida ylläpitää loputtomasti ilman sen ulkopuolelta tulevaa energiaa. Kierron merkitys onkin aineenvaihdunnan rasituksen jakaminen lihaksilta maksalle[2] ja verta happamoittavan laktaatin poistaminen verestä maitohappoasidoosin riskin vähentämiseksi.[3]