D-30 | |
---|---|
![]() |
|
Alkuperämaa | Neuvostoliitto |
Palvelushistoria | |
Tekniset tiedot | |
Paino | 3 300 kg |
Putken pituus | L38 |
Miehistö | 1+8 |
Kaliiperi | 122 mm |
Ammustyypit | sirpalekranaatti OF-462, ontelokranaatit BK-13 ja BK-6M sekä valaisinammus S-463 |
Tulinopeus | 6/minuutti sallittu, 10/minuutti mahdollinen |
Kuljetustapa | hinattava |
Vetonopeus | 80 km/h |
Ampumakulmat | 360 astetta |
D-30 Ljaguška (ven. suomennos "sammakko") tai 2A18, Suomessa 122 H 63 on 1960-luvulla Neuvostoliitossa suunniteltu vedettävä 122-millinen 38 kaliiperin pituisella putkella varustettu kevyt kanuunahaupitsi, joka on levinnyt laajalti maailmalle. Tykkiä on sanottu myös maailman suosituimmaksi tykkimalliksi, joka on valmistajan mukaan käytössä 35:ssä maassa entisen Neuvostoliiton ulkopuolella.[1]
Tykin pääsuunnittelija oli insinöörikenraaliluutnantti Fjodor Petrov suunnittelutoimisto 9:ssä Jekaterinburgissa.[2] Tykin suunnittelussa on otettu vaikutteita erityisesti lavetin osalta tšekkiläisestä kehitysasteelle jääneestä Škodan 105 mm kevyestä haupitsista "10.5 cm leichte Feldhaubitze 43".[3]
Tykissä on kolmihaarainen lavetti, joka mahdollistaa 360 asteen ampumasektorin alakulmilla. Tykillä pystytään ampumaan myös yläkulmilla, suurin korotus on noin 70 astetta. Yläkulmilla ammuttaessa tykin mekanismi estää laukaisun peräkappaleen ollessa lavettihaaran päällä rajoittaen ampumasektoria. Suhteellisen pieni massa (noin 3200 kilogrammaa) mahdollistaa tykin hinaamisen normaalilla maastokuorma-autolla hankalassakin maastossa sekä tykin siirtämisen miehistön voimin lyhyillä matkoilla.
Tykin kantama on noin 14-15 kilometriä ja rakettiavusteista ampumatarviketta käytettäessä vajaat 22 kilometriä. Tavallisesti tulinopeus on rajoitettu kuuteen laukaukseen minuutissa putken ylimääräisen kulumisen välttämiseksi, mutta kokenut miehistö pystyy ampumaan huomattavasti nopeammin, jopa 8 laukausta minuutissa.