Denguekuume

Denguekuume
Luokitus
ICD-10	A97
ICD-9	061
MedlinePlus	001374
Huom!	Tämä artikkeli tarjoaa vain yleistä tietoa aiheesta. Wikipedia ei anna lääketieteellistä neuvontaa.
Infobox OK

Denguekuume (äännetään [dɛŋge]) on denguevirusten aiheuttama kuumetauti. Denguevirukset kuuluvat flaviviruksiin, ja niitä on neljä serotyyppiä: DEN-1, DEN-2, DEN-3, ja DEN-4. Ensimmäistä kertaa sairastuvan oireet ovat usein lieviä ja muistuttavat tavallista flunssaa, mutta uudelleen sairastettuna tauti on huomattavasti rajumpi ja voi johtaa kuolemaan.^[1]

Maailmalla denguekuume on yleistymässä. Oireellisena siihen sairastuu vuosittain arviolta 100 miljoonaa ja oireettoman tartunnan saanee jopa 300 miljoonaa ihmistä. Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan dengue on yleistymässä nopeammin kuin mikään muu tartuntatauti. Yksistään vuodesta 2000 vuoteen 2013 raportoitujen tapausmäärien kasvu oli 400 %.^[2] WHO julkaisee kerran vuodessa vertaisarvioidun Dengue Bulletin -vuosikirjan, jossa käydään läpi uusimmat tiedot taudista ja sen torjunnasta.

Suomalaisilla matkailijoilla oireellisia denguekuumeita tavataan muutamia kymmeniä vuosittain. Matkailijan saama tartunta ei yleensä ole henkeä uhkaava.^[1] Suomessa dengue ei kuulu yleisvaarallisiin tai ilmoitettaviin tartuntatauteihin, eikä tapauksia ilmoiteta tartuntatautirekisteriin.^[3]. Ensimmäisen kerran ihmiset mainitsivat dengueviruksen Chin-dynastian aikana (65–420 jKr), ja sitä kutsuttiin silloin myrkylliseksi vedeksi.^[4] Ensimmäinen kliininen dengue-epidemia, joka tunnistettiin, oli vuonna 1780 ja se esiintyi Aasiassa, Afrikassa ja Karibialla samaan aikaan. Denguekuumetauti nimettiin vuonna 1779. Vuosina 1823–1916 denguevirus levisi Afrikasta Intian valtamerelle ja Amerikkaan. Toisen maailmansodan jälkeen dengue-virustartuntoja on raportoitu pääasiassa Kaakkois-Aasiasta. Nykyään denguevirusta esiintyy sadassa maassa, ja suurin riski saada denguekuume on Keski-Amerikassa, Kaakkois-Aasiassa ja Länsi-Tyynenmeren alueella.^[4]

Denguekuumeen leviämistä voi olla mahdollista estää lisäämällä sitä kantaviin hyttysiin vasta-ainetta sisältävä geeniajuri.^[5]

1. ↑ ^{a b} Klaus Hedman, Terho Heikkinen, Pentti Huovinen, Asko Järvinen, Seppo Meri, Martti Vaara (toim.): Mikrobiologia. Helsinki: Duodecim, 2010. ISBN 978-951-656-256-1 s.628–629
2. ↑ Dengue and severe dengue Maailman terveysjärjestö. Viitattu 2.8.2021. (englanniksi)
3. ↑ Heli Siikamäki, Olli Vapalahti ja Hanna Nohynek: Denguekuume – kasvava maailmanlaajuinen ongelma ja suomalaisten kaukomatkailijoiden tauti. Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim, 2003, s. 2051–2061.
4. ↑ ^{a b} Kaifa Wei, Yuhan Li: Global evolutionary history and spatio-temporal dynamics of dengue virus type 2. Scientific Reports, 5.4.2017, nro 7, s. 45505. Nature. doi:10.1038/srep45505 ISSN 2045-2322 Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
5. ↑ Wartiovaara, Kimmo: Ihmiskunnan DNA : Elämän koodin kirjoitus, s. 129–131. Tallinna: Duodecim, 2022. ISBN 978-952-360-079-9