Devonikauden jako | |||||
---|---|---|---|---|---|
kausi | epookki | vaihe | ikä (mvs) | ||
Kivihiili | Mississippi | Tournai | nuorempi | ||
Devoni | myöhäis | Famenne | 372,2–358,9 | ||
Frasne | 382,7–372,2 | ||||
keski | Givet | 387,7–382,7 | |||
Eifel | 393,3–387,7 | ||||
varhais | Ems | 407,6–393,3 | |||
Praha | 410,8–407,6 | ||||
Lochkov | 419,2–410,8 | ||||
Siluuri | Pridoli | vanhempi | |||
Devonikauden jako ICS:n mukaan tammikuussa 2013.[1] |
Devonikausi on geologinen aikakausi, joka kesti siluurikauden lopulta 419,2 ± 3,2 miljoonaa vuotta sitten kivihiilikauden alkuun 358,9 ± 0,4 miljoonaa vuotta sitten.[2]
Devonikautta pidetään usein kalojen valtakautena, sillä kalalajisto kehittyi tuolloin huomattavan monipuoliseksi. Meriin ilmestyi hai- ja luukaloja sekä nilviäisiin kuuluneita ammoniitteja. Lonkerojalkaiset, sulkakorallit ja trilobiitit olivat yhä tavallisia merieläimiä. Ensimmäiset hyönteiset ja sammakkoeläimet kehittyivät maalle devonikaudella. Siemenkasvit levittäytyivät kauden lopulla laajoiksi metsiksi.
Devonikaudella tapahtui neljä pienempää joukkosukupuuttoa, joissa kaikissa tuhoutui alle 30 prosenttia lajistosta. Kahdessa viimeisessä sukupuuttoaallossa lajeista hävisi yli 60 prosenttia.