Diolat (myös djolat, jolat) ovat atlanttista diolan kieltä puhuva kansa Senegalissa, Gambiassa ja Guinea-Bissaussa. He asuvat Atlantin valtameren rannikolla Gambia- ja Cacheujokien välisellä alueella.[1] Heitä lienee noin puoli miljoonaa henkeä.
Diolat ovat Gambia- ja Casamancejokien välisen alueen kanta-asukkaita. Malin ja myöhemmin Kaabun mandinkat alistivat heidät keskiajalla. 1600- ja 1700-luvuilla diolat kärsivät Amerikkaan suuntautuneesta orjakaupasta. 1800-luvulla fulbet kävivät uskonsotiaan heidän keskuudessaan.[2]
Diolat viljelevät riisiä, hirssiä, durraa ja maapähkinää, kasvattavat hedelmiä ja pitävät karjaa ja sikoja. Osa toimii kauppiaina tai kalastajina. Monet hakeutuvat ansiotöihin Gambian maapähkinäviljelmille.[1]
Senegambian muista kansoista poiketen dioloilla ei ole kastilaitosta, vaan he elävät tasa-arvoisissa kyläyhteisöissä.[3] Ainoastaan Oussouyen alueella on kehittynyt kuninkaan johtama monarkia.[2] Suuri osa kansasta harjoittaa perinteistä uskontoa. Osa on kristittyjä ja osa muslimeja.[3] Casamancen alueen diolat ovat käyneet Senegalin hallitusta vastaan sissisotaa.[2]
Diolat muodostavat neljä prosenttia Senegalin väestöstä.[4] Gambiassa oli vuonna 2003 141 360 diolaa (11,4 % maan väestöstä).[5] Guinea-Bissaussa, jossa kansaa kutsutaan nimellä felupe[6], heitä oli vuoden 2009 väestönlaskennan mukaan 24 892 henkeä (1,7 %).[7]