Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Donald Knuth | |
---|---|
Donald Knuth vuonna 2005. |
|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 10. tammikuuta 1938 |
Koulutus ja ura | |
Väitöstyön ohjaaja | Marshall Hall |
Tutkimusalue | Kombinatoriikka, tietojenkäsittelytiede ja algoritmianalyysi |
Palkinnot |
Turing-palkinto Grace Murray Hopper -palkinto |
Aiheesta muualla | |
www-cs-faculty.stanford.edu/~knuth | |
Donald Ervin Knuth (s. 10. tammikuuta 1938, Milwaukee)[1] on tietojenkäsittelyteoreetikko ja emeritusprofessori Stanfordin yliopistossa. Knuthin teos The Art of Computer Programming on yksi algoritmiikan perusteoksista ja nimetty vuosisadan kahdentoista parhaan monografian joukkoon American Scientist -lehden mukaan.[2] Knuthia pidetään yhtenä algoritmianalyysin pääkehittäjistä. Hän on myös luonut TeX-julkaisujärjestelmän ja sen yhteydessä käytettävän Metafont-kirjasinjärjestelmän, ja muotoillut useita kirjasinlajeja, kuten TeX:n oletuskirjasinlajin Computer Modern. Knuth julkaisi Knuthin nuolinotaation vuonna 1976.
Opiskellessaan matematiikkaa hän totesi IBM 650:lle olevien esimerkkiohjelmien puutteet ja kirjoitti ne uudestaan sekä koulutukseen käytettävän oppikirjan. Sivuprojektina hän kehitti ohjelman koripallojoukkueen tilastoja varten. Kesälomalla hän kirjoitti ohjelmointikielten kääntäjiä ja ansaitsi enemmän kuin professorit.[3]
Knuth suoritti alemman korkeakoulututkinnon matematiikasta Case Institute of Technologyssa ja tohtorin arvon California Institute of Technologyssa vuonna 1963. Vuonna 1968 hän sai Stanfordin yliopiston professuurin. Knuth voitti ensimmäisen Grace Murray Hopper -palkinnon 1971. Muita hänen saamiaan tunnustuksia ovat Turing-palkinto, Yhdysvaltain National Medal of Science -palkinto, IEEE John von Neumann -mitali ja Kioto-palkinto. Hän on Ranskan tiedeakatemian ja Royal Societyn jäsen.
Knuth jäi eläkkeelle opetustehtävistä 1992 kirjoittaakseen kirjasarjan The Art of Computer Programming loppuun. Tunnustuksena saavutuksista Knuth nimettiin 1990 ainutkertaisella arvonimellä Professor of the Art of Computer Programming, joka on sittemmin muutettu ohjelmointitaidon emeritusprofessuuriksi.
Knuth tunnetaan myös nörttihuumoristaan. Knuth maksaa 2,56 dollarin palkkion kirjoistaan löytyvistä virheistä (koska 256 senttiä on yksi heksadesimaalidollari). Hänen ohjelmiensa TeXin ja Metafontin versionumerot lähestyvät rajattomasti lukuja π ja e.
Knuth lopetti sähköpostin käytön vuonna 1990 koska haluaa välttää häiriöitä. Knuthin itsensä mukaan hänen työnsä vaatii pitkää tutkimusta ja keskeytyksetöntä keskittymistä. Hän pyrkii oppimaan aiheesta tyhjentävästi ja sitten pureskelemaan asian muotoon, joka on ymmärrettävissä ihmisille, joilla ei ole aikaa vastaavaan tutkimiseen.[4]
Knuthin ensimmäinen julkaistu artikkeli oli The Potrzebie System of Weights and Measures[3] Mad-lehden kesäkuun 1957 numerossa.
<ref>
-elementti; viitettä nyt2018
ei löytynyt<ref>
-elementti; viitettä bbva
ei löytynyt