Dystymia on mielialahäiriö. Se on tyypillisesti hyvin pitkäkestoinen mutta varsinaista masennussairautta lievempi tila.
Dystymiaa sairastavat osoittavat päivittäisessä elämässään selkeästi masennusta lievempiä oireita. Pitemmällä tähtäimellä sairaudella voi kuitenkin olla vakavia seuraamuksia, kuten työkyvyttömyys, syrjäytyminen tai jopa itsemurha. Sairaus heikentää joka tapauksessa potilaansa toimintakykyä ja yleistä elämänlaatua.
Dystymia saatetaan todeta, jos potilaan mieliala on ollut alentunut yli kahden vuoden verran.[1]
Elämänsä aikana dystymiaa potee aikuisväestöstä noin 6 %. Kuten varsinainen masennus, mutta toisin kuin syklotymia, dystymia on yleisempää naisilla. Miehillä sen uskotaan esiintyvän noin 2–3 kertaa harvinaisempana.[2] Valtaosa dystymiapotilaista sairastuu myöhemmässä elämänsä vaiheessa varsinaiseen masennukseen. Noin 50 %:lla sairastuneista dystyymisiä oireita on ilmennyt ennen 25 vuoden ikää.[3]
Dystymiaan liittyy monesti ahdistusta, ja toisinaan taustalla on persoonallisuushäiriöitä, päihderiippuvuutta tai jokin syömishäiriö.
Dystymiaa hoidetaan pääasiassa samalla tavoin kuin masennusta: psykoterapialla ja mielialalääkkeillä.