Eduskuntavaalit 1995

Suomen eduskuntavaalit 1995

1991 ← 19. maaliskuuta 1995 → 1999

Kaikki 200 paikkaa eduskuntaan 101 paikkaa tarvitaan enemmistöön Äänestysprosentti 68,6 % (yhteensä)  0,2 %-yks. 71,9 % (Suomessa)  0,2 %-yks.   Ensimmäinen puolue Toinen puolue Kolmas puolue   Johtaja Paavo Lipponen Esko Aho Sauli Niinistö Puolue Sosiaalidemokraatit Keskusta Kokoomus Johtaja alkaen 1993 1990 1994 Viime vaalit 48 paikkaa, 22,12 % 55 paikkaa, 24,83 % 40 paikkaa, 19,31 % Saadut paikat 63 44 39 Paikkojen muutos 15 11 1 Äänet 785 637 552 003 497 624 Kannatus 28,25 % 19,85 % 17,89 % Muutos 6,1 %-yks. 5,0 %-yks. 1,4 %-yks.   Neljäs puolue Viides puolue Kuudes puolue   Johtaja Claes Andersson Ole Norrback Pekka Haavisto Puolue Vasemmistoliitto Ruotsalainen kansanpuolue Vihreät Johtaja alkaen 1990 1990 1993 Viime vaalit 19 paikkaa, 10,08 % 12 paikkaa, 5,48 % 10 paikkaa, 6,82 % Saadut paikat 22 11 9 Paikkojen muutos 3 1 Äänet 310 340 142 874 181 198 Kannatus 11,16 % 5,14 % 6,52 % Muutos 1,1 %-yks. 0,3 %-yks. 0,3 %-yks.   Seitsemäs puolue Kahdeksas puolue Yhdeksäs puolue   Johtaja Toimi Kankaanniemi Risto E. J. Penttilä Raimo Vistbacka Puolue Suomen Kristillinen Liitto Nuorsuomalaiset SMP Johtaja alkaen 1989 1994 1992 Viime vaalit 8 paikkaa, 3,05 % Uusi puolue 7 paikkaa, 4,85 % Saadut paikat 7 2 1 Paikkojen muutos 1 2 6 Äänet 82 311 78 066 36 185 Kannatus 2,96 % 2,81 % 1,30 % Muutos 0,1 %-yks. 2,81 %-yks. 3,6 %-yks.

Suurimmat puolueet maakunnittain   Suomen Sosialidemokraattinen Puolue    Suomen Keskusta

Pääministeri ennen vaaleja Esko Aho Keskusta Uusi pääministeri Paavo Lipponen Sosiaalidemokraatit

Suomen 32. eduskuntavaalit järjestettiin 19. maaliskuuta 1995. Suurin voittaja ja myös suurin puolue oli Suomen Sosialidemokraattinen Puolue, ja vaalien pohjalta muodostettiin Lipposen I hallitus.

SDP:n saamat 63 eduskuntapaikkaa olivat puolueen paras vaalitulos toisen maailmansodan jälkeen. SDP lisäsi paikkalukuaan saman verran kuin Keskusta "veret seisauttaneella voitollaan" neljä vuotta aiemmin. Kokonaisuudessaan vaalien tulos oli melko yllätyksetön. Vaikeana aikana äänestäjien tulkittiin hakevan selvästi enemmän turvallisuutta kuin uusia vaihtoehtoja, mikä näkyi monien edellisvaaleissa pudonneiden kansanedustajien paluuna, eduskunnan miehistymisenä ja kansanedustajien keski-iän nousuna. Äänestysaktiivisuus jäi alhaiseksi, mikä johtui lähinnä vaaliväsymyksestä, koska äänestäjiä oli vaivattu vaaliuurnille peräti neljästi vuoden aikana.^[1]

1. ↑ Unto Hämäläinen: Eduskuntavaalit 19.3.1995. Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1996, s. 190–196. Helsinki: Otava, 1995. ISBN 951-1-13788-3.