Eduskuntavaalit 1991

Suomen eduskuntavaalit 1991

1987 ← 17. maaliskuuta 1991 → 1995

Kaikki 200 paikkaa eduskuntaan 101 paikkaa tarvitaan enemmistöön Äänestysprosentti 72,1 % 4,3 %-yks.   Ensimmäinen puolue Toinen puolue Kolmas puolue   Johtaja Esko Aho Pertti Paasio Ilkka Suominen Puolue Keskusta Sosiaalidemokraatit Kokoomus Johtaja alkaen 1990 1987 1979 Viime vaalit 40 paikkaa, 17,6 % 56 paikkaa, 24,1 % 53 paikkaa, 23,1 % Saadut paikat 55 48 40 Paikkojen muutos 15 8 13 Äänet 676 717 603 080 526 487 Kannatus 24,83 % 22,11 % 19,31 % Muutos 7,2 %-yks. 2,0 %-yks. 3,8 %-yks.   Neljäs puolue Viides puolue Kuudes puolue   Johtaja Claes Andersson Ole Norrback Heidi Hautala Puolue Vasemmistoliitto Ruotsalainen kansanpuolue Vihreät Johtaja alkaen 1990 1990 1987 Viime vaalit Uusi puolue 11 paikkaa, 5,30 % 4 paikkaa, 4,03 % Saadut paikat 19 11 10 Paikkojen muutos 19 1 6 Äänet 274 639 149 476 185 894 Kannatus 10,08 % 5,48 % 6,82 % Muutos 10,08 %-yks. 0,2 %-yks. 2,8 %-yks.   Seitsemäs puolue Kahdeksas puolue Yhdeksäs puolue   Johtaja Toimi Kankaanniemi Heikki Riihijärvi Kaarina Koivistoinen Puolue Suomen Kristillinen Liitto SMP Liberaalit Johtaja alkaen 1989 1989 1990 Viime vaalit 5 paikkaa, 2,58 % 9 paikkaa, 6,32 % 0 paikkaa, 0,97 % Saadut paikat 8 7 1 Paikkojen muutos 3 2 1 Äänet 83 151 132 133 21 210 Kannatus 3,05 % 4,85 % 0,78 % Muutos 0,5 %-yks. 1,5 %-yks. 0,2 %-yks.

Suurimmat puolueet maakunnittain   Suomen Sosialidemokraattinen puolue    Kansallinen Kokoomus    Suomen Keskusta

Pääministeri ennen vaaleja Harri Holkeri Kokoomus Uusi pääministeri Esko Aho Keskusta

Suomen 31. eduskuntavaalit järjestettiin 17. maaliskuuta 1991. Vaalit toteutettiin ensimmäistä kertaa yksipäiväisinä. Ennakkoäänestys oli aiemmasta poiketen mahdollista myös viikonloppuisin.^[1] Äänestysaktiivisuus laski vuoden 1987 vaaleista yli neljä prosenttiyksikköä ja oli heikoin toisen maailmansodan jälkeen.^[2] Keskusta nousi eduskunnan suurimmaksi puolueeksi, muita vaalivoittajia olivat Suomen Kristillinen Liitto ja Vihreä liitto. SDP ilmoitti heti vaalien jälkeen jäävänsä oppositioon. Perinteisten porvaripuolueiden enemmistö vahvistui, ja vasemmisto säilytti vain niukasti määrävähemmistönsä. Vaalien jälkeen muodostettiin Ahon hallitus, joka oli monen vuoden tauon jälkeen ensimmäinen porvarihallitus.^[2]

1. ↑ Valtakunnalliset vaalit pidetään yksipäiväisinä Helsingin Sanomat 19.5.1990
2. ↑ ^{a b} Unto Hämäläinen: Eduskuntavaalit 1991. Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1992, s. 198–199. Helsinki: Otava, 1991. ISBN 951-1-11839-0.