Elisabet I | |
---|---|
Englannin kuningatar | |
Valtakausi | 17. marraskuuta 1558 – 24. maaliskuuta 1603 |
Kruunajaiset | 15. tammikuuta 1559 |
Edeltäjä | Maria I |
Seuraaja | Jaakko I |
Syntynyt |
7. syyskuuta 1533 Greenwich, Englannin kuningaskunta |
Kuollut |
24. maaliskuuta 1603 (69 vuotta) Lontoo, Englannin kuningaskunta |
Puoliso | Ei puolisoa (niin sanottu ”neitsytkuningatar”). |
Suku | Tudor |
Isä | Henrik VIII |
Äiti | Anna Boleyn |
Uskonto | protestanttisuus |
Nimikirjoitus |
Osa artikkelisarjaa |
Anglikanismi |
---|
Elisabet I (7. syyskuuta 1533 – 24. maaliskuuta 1603) oli Englannin ja Irlannin kuningatar 17. marraskuuta 1558 lähtien kuolemaansa asti. Elisabet I oli viides ja viimeinen Tudorin suvun monarkki.[1] Hänen valtakautensa ajoittui katolisuuden ja protestanttisuuden välisten kamppailujen aikaan. Elisabet I on yksi Englannin menestyksekkäimmistä monarkeista, jonka valtakaudella Englanti nousi eurooppalaiseksi suurvallaksi sekä politiikan, talouden että kulttuurin saralla.
Elisabet oli kuningas Henrik VIII:n ja silloisen kuningatar Anna Boleynin tytär. Elisabet nimettiin kuningattareksi 17. marraskuuta 1558 sisarpuolensa Maria I:n kuoltua. Elisabet kuoli 24. maaliskuuta 1603 ja seuraajaksi nousi Skotlannin Jaakko VI nimellä Jaakko I. Elisabet ei saanut lapsia eikä mennyt naimisiin; osin tästä syystä hänestä käytetään nimitystä neitsytkuningatar.
Elisabet I oli pisimpään hallinnut Tudorin suvun monarkki. 44 vuotta kestäneen valtakauden aikana Elisabet maltillisesti vakiinnutti Englantia protestanttiseksi maaksi. Vuonna 1570 paavi julisti Elisabetin kerettiläiseksi, mitä seurasi lukuisia epäonnistuneita salamurhayrityksiä. Myös sotapolitiikassa Elisabet toimi maltillisesti, eikä valtakaudella käyty suuria sotia. Julistamattoman Anglo-Espanja-sodan (1585–1604) suurimmassa taistelussa Englanti voitti Espanjan niin kutsutun Voittamattoman armadan. Edeltäviin ja seuraaviin valtakausiin verrattuna Elisabetin valtakausi oli sisäisen rauhan aikaa. Englanti ei juurikaan kärsinyt sodista kotisaarellaan tai Euroopan mantereella vaan suurimmat taistelut käytiin Amerikoissa ja merillä. Englannin talous hyötyi kehittyvästä transatlanttisesta kaupasta.
Vuonna 2008 brittiläiseltä ullakolta löydettiin maalaus, joka esittää nuorta Elisabetia. Arvioiden mukaan hän olisi ollut kuningatar vain vuoden maalauksen valmistuessa. Taulu on harvinainen, ja sen alta paljastui aikaisempi versio maalauksesta, joka todennäköisesti ei ole miellyttänyt taiteilijaa tai kuningatarta itseään. Päällimmäiseen versioon Elisabetille oli lisätty muun muassa Raamattu.[2]