Elokuvavuodet |
---|
1971 • 1972 • 1973 • 1974 • 1975 • 1976 • 1977 • 1978 • 1979 • 1980 – 1981 – 1982 • 1983 • 1984 • 1985 • 1986 • 1987 • 1988 • 1989 • 1990 • 1991 |
Vuodet |
1978 • 1979 • 1980 – 1981 – 1982 • 1983 • 1984 |
Elokuvavuosi 1981 oli Helsingin Sanomien Helena Yläsen mukaan ”ontuva”, mikä johtui muun muassa lakkojen ja muiden talousmyllerrysten aiheuttamasta amerikkalaiselokuvien tuotannon hidastumisesta. Suomen elokuvateattereissa yhdysvaltalaisten laatuelokuvien puutetta paikattiin hänestä pikemminkin saman maan ala-arvoisella kauhu- ja väkivaltatuotannolla kuin eurooppalaisella laatuelokuvalla. Neuvostoliittolaista elokuvatarjontaa ”hirveine viihdepaketteineen” Ylänen piti erityisen kehnona. Elokuvateatterivuoden pelastajina hän näki Mika Kaurismäen esikoiselokuvan Valehtelija sekä monet klassikkoelokuvien uusintaensi-illat, joissa nähtiin muiden muassa Ninotchka (1939), Ozun Perhetarina (1961) ja Kurosawan Seitsemän samuraita (1954) 40 minuuttia aiempaa pidempänä versiona.[1]