Erlangenin koulukunta oli luterilainen 1800-luvun teologinen suunta, joka koetti sovittaa tutkimuksen tuloksia tunnustuskirjoihin ja Raamattuun. Koulukunta yritti yhdistää uskonpuhdistuksen teologiaa uusiin oppeihin. Suunnan huomattavimmat edustajat olivat Erlangenin yliopiston professorit Hofmann, Frank ja Thomasius.