Esko Aho | |
---|---|
Esko Aho vuonna 2022. |
|
Suomen pääministeri | |
Ahon hallitus
26.4.1991–13.4.1995 |
|
Presidentti |
Mauno Koivisto Martti Ahtisaari |
Pääministerin sijainen |
Ilkka Kanerva Pertti Salolainen |
Edeltäjä | Harri Holkeri |
Seuraaja | Paavo Lipponen |
Eduskunnan puhemies | |
4.4.1991–26.4.1991
|
|
Edeltäjä | Kalevi Sorsa |
Seuraaja | Ilkka Suominen (II) |
Kansanedustaja | |
26.3.1983–18.3.2003
|
|
Ryhmä/puolue | Keskustan eduskuntaryhmä |
Vaalipiiri | Helsingin vaalipiiri |
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 20. toukokuuta 1954 Veteli |
Puoliso | Kirsti Hannele Aho (1980–) |
Tiedot | |
Puolue | Keskusta |
Koulutus | valtiotieteen maisteri |
Esko Tapani Aho (s. 20. toukokuuta 1954 Veteli)[1] on suomalainen keskustalainen poliitikko. Hän toimi Suomen pääministerinä vuosina 1991–1995.[2] Kansanedustajana Aho toimi vuosina 1983–2003 ja Keskustan puheenjohtajana vuosina 1990–2002.[3] Aho oli Tarja Halosen vastaehdokkaana vuoden 2000 presidentinvaalien toisella kierroksella.
Jätettyään politiikan Aho toimi vuodesta 2003 Sitran yliasiamiehenä ja vuodesta 2009 Nokian yhteiskuntasuhteista vastaavana johtajana (executive vice president) sekä johtokunnan jäsenenä.[4] Toukokuussa 2012 Aho ilmoitti jättävänsä johtokunnan. Hän siirtyi senior fellow -tehtävään Harvardin yliopiston Kennedy Schooliin.[5] Sen jälkeen hän on työskennellyt East Officen puheenjohtajana ja Venäjällä eri tehtävissä, muun muassa Euroopan unionin pakotelistalla olevan Sberbankin hallituksen jäsenenä.[6] Vuonna 2022 Aho ryhtyi hallituksen puheenjohtajaksi suomalaisten yritysten perustamaan China Office -yhtiöön, jonka tarkoitus on parantaa niiden liiketoimintamahdollisuuksia Kiinassa.[7]