Esko Rekola | |
---|---|
![]() Rekola 1960-luvun alkupuolella. |
|
Suomen valtiovarainministeri | |
Edeltäjä |
Mauno Jussila Paul Paavela |
Seuraaja |
Esa Kaitila Paul Paavela |
Suomen ulkomaankauppaministeri | |
Seuraaja | Jermu Laine |
Liikenneministeriön kansliapäällikkö | |
1973–1976
|
|
Edeltäjä | Klaus Häkkänen |
Seuraaja | Reino J. Auvinen |
Rautatiehallituksen pääjohtaja | |
1966–1973
|
|
Edeltäjä | Erkki Aalto |
Seuraaja | Paul Paavela |
Henkilötiedot | |
Koko nimi | Esko Johannes Rekola |
Syntynyt | 10. kesäkuuta 1919 Tampere |
Kuollut | 7. lokakuuta 2014 (95 vuotta) Tampere |
Kansalaisuus | suomalainen |
Ammatti | juristi, ministeri |
Arvonimi | ministeri (1983) oikeustieteen kunniatohtori (1980) hallintotieteiden kunniatohtori (1985) |
Vanhemmat | Aarne Rekola |
Puoliso | Anna-Liisa Rekola |
Tiedot | |
Koulutus | lakitieteen lisensiaatti (1954) |
Esko Johannes Rekola (10. kesäkuuta 1919 Tampere – 7. lokakuuta 2014 Tampere[1]) oli suomalainen juristi ja poliittisten keskiryhmien mandaatilla viidessä eri hallituksessa toiminut puolueisiin sitoutumaton ministeri. Hän toimi valtiovarainministerinä (1963–1964 ja 1976–1977), II valtiovarainministerinä (1976 ja 1977–1979) ja ulkomaankauppaministerinä 1979–1982). Rekola julkaisi muistelmateoksen Viran puolesta vuonna 1998.