Etiopia

Etiopian demokraattinen liittotasavalta የኢትዮጵያ ፈደራላዊ ዲሞክራሲያዊ ሪፐብሊክ (Ityop’iya Federalawi Demokrasiyawi Ripeblik)
lippu vaakuna
Etiopian sijainti Afrikassa tummanvihreällä
Valtiomuoto	parlamentaarinen liittotasavalta
Presidentti Pääministeri	Taye Atske Selassie Abiy Ahmed[1]
Pääkaupunki	Addis Abeba
Muita kaupunkeja	Dire Dawa, Harar, Bahir Dar, Nazret, Hawasa, Hosaina, Jimma, Debre Zeyit
Pinta-ala
– yhteensä	1 104 300 km² [2] (sijalla 27)
– josta sisävesiä	0,66 %
Väkiluku (2020)	126,5 miljoonaa [2] (sijalla 13 (arvio))
– väestötiheys	98,6 as. / km²
– väestönkasvu	2,6 % [2] (2020)
Viralliset kielet	amhara
Lukutaito	49,1 %
Valuutta	Etiopian birr (Br)
BKT (2011)
– yhteensä	86,12 mrd. USD [2]  (sijalla 68)
– per asukas	1 000 USD [2]
HDI (2019)	0,485 [3] (sijalla 173)
Elinkeinorakenne (BKT:sta)
– maatalous	42,9 % [2]
– teollisuus	13,7 % [2]
– palvelut	43,4 % [2]
Aikavyöhyke	UTC+3
– kesäaika	ei käytössä
Itsenäisyys Etiopian keisarikunta	– 1137
Lyhenne	ET
Kansainvälinen suuntanumero	+251
Tunnuslause	ei ole
Kansallislaulu	”Whedefit Gesgeshi Woude Henate Ethiopia”
Infobox OKNimi-testi OK

Etiopian demokraattinen liittotasavalta eli Etiopia (aiemmin Abessinia; amharaksi: ኢትዮጵያ /ʔitjoppʼɨja/) on sisämaavaltio Afrikan sarvessa, päiväntasaajan lähellä. Etiopiassa elää lähes 120 miljoonaa ihmistä, mikä tekee siitä Afrikan toiseksi runsasväkisimmän valtion ja maailman runsasväkisimmän sisämaavaltion. Etiopian pinta-ala on 1 104 000 neliökilometriä ja pääkaupunki on Addis Abeba. Rajanaapureinaan Etiopialla on pohjoisessa Eritrea ja Djibouti, idässä Somalia, etelässä Kenia ja lännessä Sudan sekä Etelä-Sudan. Suurimmat väestöryhmät ovat oromot ja amharalaiset. Hieman yli 40 prosenttia väestöstä tunnustaa koptilaista kristinuskoa, runsas kolmasosa islamia, protestanttisiin kirkkoihin kuuluu runsaat 20 prosenttia väestöstä ja muutama prosentti harjoittaa alueen alkuperäisuskontoja tai muita uskontoja.^[4]

Etiopiaa voidaan pitää ”ihmiskunnan kehtona”, sillä varhaisimmat (noin 200 000 vuotta sitten) nykyihmisen fossiilit ovat löytyneet Etiopiasta, Omojoen lähistöltä.^[5] Maasta on löytynyt myös nykyihmisen edeltäjinä pidettyjen ihmisapinalajien fossiileja. Etiopia omaksui toisena maailmassa kristinuskon valtionuskonnoksi, heti Armenian jälkeen. Etiopia on afrikkalaisista valtioista poikkeuksellinen, sillä se säilytti itsenäisyytensä koko siirtomaa-ajan, lukuun ottamatta Italian miehitystä vuosina 1936–1941.^lähde?

Maa sijaitsee Itä-Afrikan hautavajoamassa ja on Afrikan korkeinta ja vuoristoisinta aluetta. Etiopian syvin alue on Danakilin syvänkö, joka on 125 metriä merenpintaa alempana, ja korkein kohta Ras Dejenin vuori (4 533 m). Kulta, platina ja kupari ovat arvokkaimpia metalleja, joita Etiopiasta on löydetty. Sijaintinsa vuoksi Etiopia on maanjäristys- ja tulivuorenpurkausherkkää aluetta. Risiinin, durran ja kahvin arvellaan kehittyneen Etiopiassa, joista jälkimmäisellä on elintärkeä rooli maan maatalouspainotteisessa kansantaloudessa, joka on kokenut takaiskuja Eritrean sodan, kuivuuden ja kahvin halvan hinnan vuoksi. Eläimistön puolesta Etiopia on ollut hyvin runsas, mutta lajirikkaus ja kantojen koko on huvennut oleellisesti viime aikoina. Noin viisi prosenttia maan pinta-alasta on kansallispuistoa tai rauhoitettua aluetta. Simienin kansallispuisto kuuluu Unescon maailmanperintökohteiden joukkoon. Maailmanperintökohteita Etiopiassa on kahdeksan.^[6]

1. ↑ Myllyoja, Markus: Etiopialle uusi pääministeri Yle Uutiset. 28.3.2018. Viitattu 28.3.2018.
2. ↑ ^{a b c d e f g h} Ethiopia The World Factbook. CIA. Arkistoitu 15.12.2018. Viitattu 25.7.2017. (englanniksi)
3. ↑ Human Development Report 2020. UNDP.org (englanniksi)
4. ↑ Africa :: Ethiopia – The World Factbook - Central Intelligence Agency www.cia.gov. Arkistoitu 15.12.2018. Viitattu 31.8.2020. (englanniksi)
5. ↑ Mayell, Hillary: Oldest Human Fossils Identified National Geographic. Viitattu 10.7.2009. (englanniksi)
6. ↑ World Heritage List World Heritage Center. Unesco. Viitattu 10.7.2009. (englanniksi)