Etninen profilointi

Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Osittain hyvin esseemäistä, viitataan "viime vuoteen", ym.

Tämän artikkelin tai sen osan viitteitä on pyydetty muotoiltavaksi. Voit auttaa Wikipediaa muotoilemalla viitteet ohjeen mukaisiksi, esimerkiksi siirtämällä linkit viitemallineille. Tarkennus: Otsikko liitettävä linkkiin

Etninen profilointi (käytetään myös nimitystä rodullistettu profilointi, racial profiling) tarkoittaa sitä, että henkilö pysäytetään yksinomaan tai pääasiallisesti hänen etnisen taustan, ihonvärin tai uskonnon perusteella.^[1]

Pysäytyksen aikana halutaan esimerkiksi selvittää pysäytetyn henkilöllisyys, tehdä hänelle tarkastus tai ottaa hänet kiinni ilman mitään kunnollista syytä. Näihin syihin nojautuva profilointi on syrjivää, koska siinä asetetaan ihmiset eriarvoiseen asemaan täysin laittomin perustein. Itse asiassa syrjivän etnisen profiloinnin kielto on niin ehdoton, että välitön syrjivä kohtelu ei ole oikeutettua edes yleisen hätätilan, kuten julkiseen tilaan kohdistuneen turvallisuusuhan aikana. Tämä nimittäin rikkoo räikeästi yksilön perusoikeuksia, minkä takia Länsimaissa etninen profilointi on kielletty niin kansainvälisissä kuin kansallisissa lainsäädännöissä. Esimerkiksi kaikki Euroopan ihmisoikeussopimuksen allekirjoittaneet jäsenvaltiot ovat sitoutuneet turvaamaan yksilön oikeuksien toteuttamisen omassa lainsäädännössä ja oikeuskäytännössä.^[2][1]

Etninen profilointi johtaa siihen, että yksilö on tilanteessa, jossa hänen asemaansa yhteiskunnan tasavertaisena yhteisön jäsenenä on loukattu. Ihmisoikeudet kuuluvat kaikille yksilön taustasta riippumatta eikä kokonaisia ryhmiä pitäisi leimata yksittäisten henkilöiden tekojen perusteella (Yhdistyneiden Kansakuntien ihmisoikeudet).^[3]Systemaattiset pysäytykset julkisilla paikoilla koetaan paitsi nöyryyttäviksi myös omaa ihmisarvoa loukkaavaksi ja niistä halutaan päästä yli niin nopeasti kuin mahdollista. Syrjintäkokemukset vaikuttavat eri tavalla eri uhrien käyttäytymiseen. Osa kieltää kokonaan tulleensa syrjityksi, toiset ryhtyvät välttelemään tiettyjä tilanteita, paikkoja tai ihmisiä. Osa saattaa jopa kieltää itseltään syrjivään kohteluun johtaneen identiteettinsä osan tai pyrkiä peittämään sen. Jotkut taas turhautuvat tilanteeseen ja luovuttavat puolustamasta omia oikeuksiaan. Syrjivä etninen profilointi voi siis paitsi vaikuttaa koettuun luottamukseen myös yhteenkuuluvuuden tunteeseen, identiteettiin sekä siihen, miten hän toimii omassa arkiympäristössään.^[1][4]Esimerkiksi Arman Alizadin Arman Pohjantähden alla -ohjelman 11.4.2017 esitetyssä jaksossa romaninainen kertoo kaupassa tapahtuvien tarkastusten olevan hyvin nöyryyttäviä, ja niiden selittäminen omille pienille lapsille on erittäin vaikeaa.

1. ↑ ^{a b c} [1]^{[vanhentunut linkki]}, Euroopan unionin perusoikeusvirasto (2011): Kohti tehokkaampaa poliisitoimintaa Syrjivä etninen profilointi sen tausta ja ehkäiseminen: Opas. Luxemburg: Euroopan unionin julkaisutoimisto, 2011. ISBN 978-92-9192-717-3.
2. ↑ [2] (Arkistoitu – Internet Archive), Euroopan unionin perusoikeusvirasto (2010): 15–18.
3. ↑ YK:n ihmisoikeudet, Ykliitto.fi
4. ↑ Riikka Tella, Etnisen syrjinnän vastaisen neuvonnan kehittäminen, Etnisen syrjinnän vastaisen neuvonnan kehittäminen. Vähemmistövaltuutettu. Edita. Helsinki 2005. Viitattu 11.4.2017.