Back Europium Afrikaans ኢዩሮፒየም Amharic यूरोपियम ANP يوروبيوم Arabic ؤروپيوم ARY يوروبيوم ARZ Europiu AST Evropium Azerbaijani Европий Bashkir Éuropium BAN
| |||||
| Yleistä | |||||
| Nimi | europium | ||||
| Tunnus | Eu | ||||
| Järjestysluku | 63 | ||||
| Luokka | lantanoidi | ||||
| Lohko | f-lohko | ||||
| Ryhmä | - | ||||
| Jakso | 6 | ||||
| Tiheys | 5,244 · 103 kg/m3 | ||||
| Väri | hopeanvalkoinen | ||||
| Löytövuosi, löytäjä | 1896, Eugène-Anatole Demarçay | ||||
| Atomiominaisuudet | |||||
| Atomipaino (Ar) | 151,9461[1] | ||||
| Atomisäde, mitattu (laskennallinen) | 185 (231) pm | ||||
| Kovalenttisäde | 198±6 pm | ||||
| Orbitaalirakenne | [Xe] 4f76s2 | ||||
| Elektroneja elektronikuorilla | 2, 8, 18, 25, 8, 2 | ||||
| Hapetusluvut | +III, +II | ||||
| Kiderakenne | tilakeskinen kuutiollinen (body centered cubic, BCC) | ||||
| Fysikaaliset ominaisuudet | |||||
| Olomuoto | kiinteä | ||||
| Sulamispiste | 1 099 K (826 °C) | ||||
| Kiehumispiste | 1 802 K (1 529 °C) | ||||
| Höyrystymislämpö | 176 kJ/mol | ||||
| Sulamislämpö | 9,21 kJ/mol | ||||
| Muuta | |||||
| Elektronegatiivisuus | 1,2 (Paulingin asteikko) | ||||
| Ominaislämpökapasiteetti | 0,182 kJ/(kg K) | ||||
| Sähkönjohtavuus | 1.1×106 S/m | ||||
| CAS-numero | 7440-53-1 | ||||
| Tiedot normaalilämpötilassa ja -paineessa | |||||
Europium on alkuaine, jonka kemiallinen merkki on Eu (lat. europium) ja järjestysluku 63. Tämä harvinaisiin maametalleihin kuuluva alkuaine on niistä reaktiivisin. Puhtaana hopeanvalkoinen metallinen europium hapettuu nopeasti ilmassa tummaksi.
Europiumia käytetään europiumoksidina (Eu2O3) punaisena loisteaineena kuvaputkissa. Sitä lisätään myös katuvalojen elohopeahöyrylamppuihin luonnollisen värin aikaansaamiseksi.[2] Monet europiumin isotoopit imevät voimakkaasti neutroneja, joten europiumilla voi olla käyttöä ydinreaktoreissa.[3]
Europiumia ei ole puhtaana luonnossa mutta sitä löytyy gadoliniitista ja monatsiittihiekasta. Myös auringosta ja tietyistä tähdistä on spektriviivoista identifioitu europiumia.[3] Europium on hyvin harvinainen aine, vain noin 5·10−8 % koko maailmankaikkeuden massasta rakentuu europiumista.[4]
Europiumin keksimisen ansio annetaan yleensä ranskalaiselle Eugène-Anatole Demarçaylle, joka löysi sen spektroskooppisesti vuonna 1896 ja eristi ensimmäisenä 1901[2].
- ↑ Michael T. Wieser & Tyler B. Coplen: Atomic Weights of the Elements 2009 (IUPAC technical report). Pure and Applied Chemistry, 2011, 83. vsk, nro 2. IUPAC. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 16.4.2011. (englanniksi)
- ↑ a b Marko Hamilo: Europiumista punaväri tv-kuvaan 16.5.2006. Helsingin Sanomat. Arkistoitu Viitattu 27.11.2015.
- ↑ a b Europium Eu Nucleonica. Viitattu 27.11.2015.
- ↑ Dynamic Periodic Table – Abundance Ptable.com. Viitattu 27.11.2015.