Eurovision laulukilpailu 1964 | |
---|---|
Päivämäärät | |
Päivämäärä(t) | 21. maaliskuuta |
Isäntä | |
Tapahtumapaikka | Kööpenhaminan Tivoli, Kööpenhamina, Tanska |
Juontaja(t) | Lotta Wæever |
Väliaikanumero | Ballet-Harlequinade |
Osallistujat | |
Osallistujien määrä | 16 |
Uudet maat | Portugali |
Vetäytyvät maat | Ruotsi |
Äänestys | |
Voittaja |
Italia ”Non ho l’età” |
Nolla pistettä saaneet |
Jugoslavia Portugali Saksan liittotasavalta Sveitsi |
Osallistujakartta | |
Maat, jotka osallistuivat vuonna 1964 Maat, jotka eivät osallistuneet vuonna 1964
|
|
Muuta | |
|
|
Eurovision laulukilpailu · Teemasivu | |
Eurovision laulukilpailu 1964 järjestettiin ensimmäisen kerran Pohjoismaissa. Paikkana oli Tanskassa Kööpenhaminassa Kööpenhaminan Tivoli, 21. maaliskuuta 1964. Edellisvuoden moderneista studioviisuista oli siirrytty taas takaisin perinteiseen televisioitavaan konserttitilaisuuteen. Kilpailujen juontajana toimi Lotte Wæver. Portugali osallistui Eurovision laulukilpailuun ensimmäistä kertaa. Valtion sotilasdiktatuurinen hallinto aiheutti poliittisia ongelmia, ja illan aikana viisulavalle yritti tunkea mielenosoittaja kantaen kylttiä, jossa vastustettiin Espanjan ja Portugalin diktaattoreita Francoa ja Salazaria.[1] Ruotsissa oli ollut koko kevään ajan taiteilijalakko, eikä maa siksi osallistunut kilpailuun. Ison-Britannian kappale, Matt Monron esittämä ”I Love the Little Things”, jäi toiseksi.lähde?
Äänestysjärjestelmää muutettiin taas, ja se oli käytössä vuoteen 1966 asti. Kunkin maan tuomarit antoivat pisteitä kolmelle parhaalle sävelmälle (pisteet 5, 3 ja 1), mutta tarvittaessa pisteet sai keskittää kahdelle (pisteet 6 ja 3) tai yhdelle (9 pistettä) kappaleelle. Jälkimmäisenä mainittua tapaa ei käytetty kertaakaan ja ensimmäistäkin vain kerran, Belgia vuonna 1965.lähde?
Kilpailun voitti ylivoimaisesti Italian sävelmä ”Non ho l’età”, jonka esitti tuolloin vasta 16-vuotias Gigliola Cinquetti. Laulusta tuli suosittu iskelmäklassikko ympäri Eurooppaa ja Cinquetista tunnetuimpia italialaisia iskelmälaulajia. Kilpailujen toinen kansainvälisesti tunnettu artisti oli Itävallan Udo Jürgens, joka aloitti kolme vuotta kestäneen euroviisu-uransa.lähde?
Kilpailusta ei ole jäljellä elävää kuvaa juuri enää ollenkaan. Lähetyksen tallenteen kerrotaan tuhoutuneen Tanskan tv-arkiston tulipalossa 1970-luvulla.[2] Tanskan yleisradioyhtiö DR on kuitenkin ilmoittanut, että se ei nauhoittanut suoraa lähetystä aikanaan ollenkaan.[3] Vuonna 2021 Yleisradion arkistosta löytyi vajaan kolmen minuutin pätkä kilpailusta.[4]