Fagrskinna on laaja keskiajan islantilainen kuningassaaga tai tarkemmin sanottuna kuningassaagojen kokoelma, jossa kuvataan Norjan kuninkaiden historiaa Haraldr Kaunotukan (hárfagri) isästä Hálfdan Mustasta (svarti) 800-luvulta Magnús Erlingssonin valtakaudelle ja vuoteen 1177 saakka, jolloin käytiin Rén taistelu ja kuningas Sverrir Sigurðarson astui birkibeinien (isl. birkibeinar) johtoon. Nimitys Fagrskinna (suom. ”kaunis nahka”) on ollut islantilaisen historioitsijan Þormóður Torfasonin (1636—1719) käsikirjoitukselle aikoinaan sen kauniin ja hyvänä säilyneen ulkonäön perusteella antama nimitys.[1] Fagrskinnasta oli 1700-luvulla olemassa kaksi versiota. Molemmat alkuperäiset käsikirjoitukset kuitenkin tuhoutuivat Kööpenhaminan palossa vuonna 1728. Versioista on säilynyt nykypäivään vain niistä tehtyjä kopioita.[2] Fagrskinnaa ei ole suomennettu.