Fakiiri (arab. فقیر, faqīr) on alkujaan tarkoittanut köyhää tai kerjäläistä.[1] Sanaa on käytetty myös hindulaisista askeeteista.[2] Sana tulee arabian kielestä, jossa faqiri tarkoittaa köyhyyttä.[3] Sanaa käytetään uskonnollisesta erakosta, mutta myös katujen kerjäläisestä, joka toistaa pyhiä tekstejä. Fakiirien sanotaan tekevän ihmeitä. Suufilainen islam levisi Pohjois-Intiaan Suurmogulien valtakunnan myötä 1500-luvulla.[4]