Feminismi

Tämä artikkeli tai sen osa painottuu liikaa joihinkin aiheen osa-alueisiin. Artikkelia tulisi muuttaa tasapainoisemmaksi. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Muokkaussodan takia painottuu liikaa historiaan ja kritiikkiin

Feminismi on sosiaalisista ja poliittisista liikkeistä sekä ideologioista koostuva kokonaisuus, joka on historiallisesti pyrkinyt parantamaan naisen yhteiskunnallista asemaa. Nykyisin feminismissä painotetaan erilaisten vähemmistöjen oikeuksia, ja monen feminismin suuntauksen julkilausuttu tavoite on saavuttaa poliittinen, taloudellinen, henkilökohtainen ja sosiaalinen seksuaalisten suuntautumisten sekä sukupuolten tasa-arvo.^{[1][2][3][4][5]} Feminismiin sisältyy joskus näkemys, jossa eri yhteiskunnissa priorisoidaan enemmän miehen näkökulmaa, ja että naisia kohdellaan epäreilusti noissa mainituissa yhteiskunnissa.^[6]

Feministiset liikkeet ovat kampanjoineet naisten oikeuksien puolesta, liittyen muun muassa äänioikeuteen, yrittäjyyteen, työntekoon, reiluun työpalkkaan sekä tasa-arvoiseen palkanmaksuun sukupuolten välillä, omaisuuden omistajuuteen, mahdollisuuteen kouluttautua, tasa-arvoiseen oikeuteen avioliitossa ja äitiyslomaan. Feministit ovat myös tehneet töitä laillisten aborttien ja sosiaalisen integraation puolesta, ja suojellakseen naisia ja tyttöjä raiskauksilta, seksuaaliselta pahoinpitelyltä, sekä perheväkivallalta.^[7] Myös muutokset pukeutumisessa ja hyväksyttäviksi luokitellut fyysiset aktiviteetit ovat olleet osa feministisiä liikkeitä.^[8]

Jotkut tutkijat huomioivat feminististen kampanjoiden olleen suurin liikkeellepanija monissa suurissa naisten asemaan liittyvissä, yhteiskunnallisissa muutoksissa. Tämän ajatellaan pätevän erityisesti läntisessä maailmassa, jossa feministeille annetaan tunnustusta naisten äänioikeuden, sukupuolineutraalin kielen, naisten lisääntymiseen liittyvien oikeuksien (sisältäen oikeudet ehkäisyyn ja aborttiin) sekä naisten omistajuuteen ja kauppasopimusten tekemiseen liittyen.^[9] Vaikka feminismi on keskittynyt enimmäkseen naisten oikeuksiin, monet feministit ovat puhuneet miehen roolin vapauttamisen sisällyttämistä feminismiin, koska he pitävät perinteisiä sukupuolirooleja haitallisina myös miehille.^[10]

Miesten tasa-arvoa edistävissä ryhmissä feminismiä on monesti kritisoitu siitä, että se sivuuttaisi täysin miesten kokemat tasa-arvo-ongelmat. Toisaalta viime vuosina feminismissä on otettu yhä enemmän esille miesten kokemia ongelmia.^[11]

Feministinen teoria, joka ilmaantui feminististen liikkeiden myötä, pyrkii ymmärtämään sukupuolen epätasa-arvoisuutta tarkastelemalla naisen sosiaalista asemaa ja elettyä kokemusta; sen piirissä on kehitetty useita sukupuolta koskeviin ongelmiin vastaavia teorioita lukuisissa tieteenhaaroissa.^[12][13]

Lukuisat feministiset liikkeet ja ideologiat ovat kehittyneet vuosien aikana, ja ne sisältävät eriäviä näkökulmia ja tavoitteita. Joitakin feminismin muotoja on kritisoitu siitä, että ne ottavat huomioon vain valkoisen, keskiluokkaisen sekä korkeakouluttautuneen näkökulman. Tämä kritiikki on johtanut etnisesti erikoistuneihin tai monikulttuurillisiin feminismin muotoihin, mukaan lukien musta feminismi ja intersektionaalinen feminismi.^[14]

1. ↑ Laura Brunell ja Elinor Burkett: Feminism, the belief in social, economic, and political equality of the sexes. Encyclopaedia Britannica, 2019.
2. ↑ Ritzer, George., Ryan, J. Michael.: ”Feminism”, The concise encyclopedia of sociology, s. 223. Chichester, West Sussex, UK: Wiley-Blackwell, 2011. ISBN 978-1-4443-9263-0
3. ↑ Honderich, Ted.: ”Feminism”, The Oxford companion to philosophy, s. 291-294. Oxford: Mendus, Susan. ISBN 978-0-19-926479-7
4. ↑ Hawkesworth, M. E., 1952-: Globalization and feminist activism. Lanham, Md.: Rowman & Littlefield, 2006. ISBN 978-0-7425-3782-8
5. ↑ Beasley, Chris.: What is feminism? : an introduction to feminist theory. London: Thousand Oaks, Calif., 1999. 731677122 ISBN 978-1-4462-1042-0
6. ↑ Gamble, Sarah: The Routledge Companion to Feminism and Postfeminism. London and New York: Routledge. p. vii., 1998.
7. ↑ Echols, Alice.: Daring to be bad : radical feminism in America, 1967-1975. Minneapolis: University of Minnesota Press, 1989. ISBN 978-0-8166-1786-9
8. ↑ Roberts, Jacob: Women's work, s. 6-11. Distillations, 2017.
9. ↑ Messer-Davidow, Ellen, 1941-: Disciplining feminism : from social activism to academic discourse. Durham [North Carolina]: Duke University Press, 2002. ISBN 978-0-8223-2829-2
10. ↑ hooks, bell: Feminism is for everybody : passionate politics. Cambridge, MA: South End Press. ISBN 978-0-89608-629-6
11. ↑ Tasa-arvon uranuurtaja Tasa-arvon uranuurtaja. Viitattu 6.6.2021. (englanniksi)
12. ↑ Chodorow, Nancy, 1944-: Feminism and psychoanalytic theory. New Haven [Conn.]: Yale University Press, 1989. ISBN 978-0-300-04417-1
13. ↑ Carol Gilligan: In a Different Voice: Women's Conceptions of Self and of Morality. Harvard Educational Review, 1977-12, nro 4, s. 481–517. doi:10.17763/haer.47.4.g6167429416hg5l0 ISSN 0017-8055 Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
14. ↑ Weedon, Chris: Key Issues in Postcolonial Feminism: A Western Perspective Gender Forum. 2002. Arkistoitu 3.12.2013.