Feministinen ulkopolitiikka perustuu feminismiin ja korostaa naisten ja tyttöjen huomioon ottamista myös ulkopolitiikassa. Se korostaa naisten ja tyttöjen oikeuksia, vaatii tasa-arvoisempaa tulonjakoa sekä naisten ja tyttöjen edustusta päätöksentekoon.[1][2] Saksassa feministinen ulkopolitiikka korostaa myös monimuotoisuutta (diversity).[2] Feministisen ulkopolitiikan tavoitteena on tehdä sukupuolen merkitys näkyväksi ulkopolitiikassa, sodissa ja konflikteissa.[1] Feministinen ulkopolitiikka oli Ruotsin virallinen linja vuosina 2014–2022. Eräät muut maat noudattavat edelleen feminististä ulkopolitiikkaa.
Stefan Löfvenin johtama punavihreä sosiaalidemokraattien ja ympäristöpuolueen hallitus julisti Ruotsin vuonna 2014 maailman ensimmäiseksi maaksi, jossa toteutetaan feminististä ulkopolitiikkaa. Politiikan taustalla oli erityisesti sosiaalidemokraattinen ulkoministeri Margot Wallström.[1] Feministinen ulkopolitiikka levisi pian muuallekin. Vuoteen 2022 mennessä ainakin Alankomaat, Espanja, Kanada, Luxemburg, Meksiko, Saksa, Ranska ja Chile ilmoittvat noudattavansa feminististä ulkopolitiikkaa.[2]
Ruotsi luopui feministisestä ulkopolitiikasta vuonna 2022, kun valtaan tuli Ulf Kristerssonin kokoomushallitus. Ulkoministeri Tobias Billströmin mukaan "Me emme aja feminististä ulkopolitiikkaa. Sillä nimityksellä ei ole ollut järkevää tarkoitusta. Se on pimentänyt faktan, että Ruotsin ulkopolitiikan tulee perustua ruotsalaisten etuihin ja ruotsalaisiin arvoihin." Billström piti tärkeimpänä tavoitteena Ruotsin viemistä Natoon niin pian kuin mahdollista. [3]