Filippiinien tasavalta Repúbliká ng̃ Pilipinas Republic of the Philippines |
|
---|---|
Valtiomuoto | tasavalta |
Presidentti | Bongbong Marcos |
Pääkaupunki |
Manila (1 846 513 as.) |
Muita kaupunkeja |
Quezon City (2 173 831 as.) |
Pinta-ala | |
– yhteensä | 300 000 km² [1] (sijalla 70) |
– josta sisävesiä | 0,6 % |
Väkiluku (2020) | 109 035 343 [1] (sijalla 13) |
– väestötiheys | 300 as. / km² |
– väestönkasvu | 1,61 % [1] (2015) |
Viralliset kielet | filipino, englanti |
Valuutta | Filippiinien peso (PHP) |
BKT (2015) | |
– yhteensä | 740 800 milj. USD [1] (sijalla 34) |
– per asukas | 7 500 USD |
HDI (2019) | 0,718 [2] (sijalla 107) |
Elinkeinorakenne (BKT:sta) | |
– maatalous | 10,3 % [1] |
– teollisuus | 30,9 % [1] |
– palvelut | 58,8 % [1] |
Aikavyöhyke | UTC+8 |
– kesäaika | ei käytössä |
Itsenäisyys – Espanjasta (julistettu) – Yhdysvalloista: |
12. kesäkuuta 1898 4. heinäkuuta 1946 |
Lyhenne | PH |
– ajoneuvot: | RP |
– lentokoneet: | RP |
Kansainvälinen suuntanumero |
+63 |
Tunnuslause |
Maka-Diyos, Maka-Tao, Makakalikasan at Makabansa (Jumalan, ihmisten, luonnon ja maan rakkauden vuoksi) |
Kansallislaulu | ”Lupang Hinirang” |
|
Filippiinien tasavalta eli Filippiinit on 7 641[3] saaren ja noin 110 miljoonan asukkaan trooppinen saaristovaltio Kaakkois-Aasiassa.[4] Suurin osa asukkaista elää 11 saarella. Alueella on usein maanjäristyksiä ja 20 toimivaa tulivuorta. Se on myös trooppisten hirmumyrskyjen reitillä.
Saaret saivat nimensä Espanjan kuninkaan Filip II:n mukaan vuonna 1543.[5] Yhdysvallat sai Filippiinit Espanjalta Espanjan–Yhdysvaltain sodassa. Espanjan ja Yhdysvaltojen sekä katolisen kirkon vaikutus näkyvät edelleen maan kulttuurissa ja hallintojärjestelmässä, jotka muistuttavat monessa suhteessa latinalaisen Amerikan maita. Näiden tavoin myös Filippiinien yhteiskuntarakennetta leimaa jyrkkä sosiaalinen eriarvoisuus, joka kärjistyy maanomistusoloissa. Kapea, alkujaan espanjalaisperäinen yläluokka omistaa maat, ja köyhien talonpoikien kapinointi on toistuvasti kukistettu kovakouraisesti. Ferdinand Marcos hallitsi maata lähes yksinvaltiaana yli 20 vuoden ajan, kunnes kansa pakotti hänet eroamaan 1986.[6]