Firefox OS | |
---|---|
![]() |
|
![]() Kuvakaappaus Firefox OS:in kehitysversiosta |
|
Kehittäjä | Mozilla Corporation |
Ohjelmointikielet | HTML5, CSS, JavaScript,[1] C++ |
Julkaistu | 23. huhtikuuta 2013[2] |
Viimeisin vakaa versio | 2.5 ()[3] |
Ytimen tyyppi | Monoliittinen |
Ydin | Linux |
Suoritintuki | ARM |
Lähdekoodimalli | Avoin lähdekoodi[4] |
Lisenssi | Mozilla Public License, avoin lisenssi ja Apache-lisenssi |
Aiheesta muualla | |
Verkkosivusto | |
Versiohallinta |
Firefox OS[5] (projektinimi: Boot to Gecko, tunnetaan myös nimellä B2G)[6] on Mozillan kehittämä Linux-pohjainen avoimen lähdekoodin käyttöjärjestelmä älypuhelimille ja taulutietokoneille. Se on suunniteltu sallimaan HTML5-sovellusten kommunikointi suoraan laitteen laitteiston kanssa JavaScriptin ja avoimien verkko-ohjelmointirajapintojen avulla.[6] Sitä on esitelty Android-yhteensopivilla älypuhelimilla.[7][8] ja Raspberry Pi:llä.[9] Firefox OS:n kehittäminen lopetettiin helmikuussa 2017.[10] Sen seuraajiin Linux-pohjaisten mobiililaitteiden käyttöjärjestelmien ryhmässä lukeutuu esimerkiksi yhdysvaltalainen KaiOS, jota käyttäviä paranneltuja peruspuhelimia on tuotu markkinoille vuodesta 2018 (esimerkiksi Nokia 8110 4G).[11]
Haastattelussa Mozillan tutkimusjohtaja Andreas Gal luonnehti nykyisten mobiilikäyttöjärjestelmien sarjaa "aidatuiksi puutarhoiksi"[12] ja esittely Firefox OS:in käytettävämpänä: "Me käytämme täysin avoimia standardeja ja omisteisia ohjelmistoja tai teknologioita ei ole mukana."[12] Gal myös teki selväksi, että koska ohjelmistopino on kokonaan HTML5:llä toteutettu, vakiintuneita kehittäjiä on jo suuri määrä.[12] Tähän liittyy oleellisesti se, mitä Mozilla kutsuu nimellä WebAPI (verkko-ohjelmointirajapinta). Nämä ovat W3C-standardeiksi suunniteltuja standardeja, jotka pyrkivät siltaamaan ominaisuusaukon, joka tällä hetkellä on olemassa alustalle ominaisten (ns. natiivien) rakenteiden ja verkkosovellusten välillä.[13] Näiden pyrkimysten tavoitteena on mahdollistaa kehittäjien rakentaa sovelluksia verkko-ohjelmointirajapintaa käyttämällä, ja siten sovelluksen voisi suorittaa missä tahansa standardienmukaisessa verkkoselaimessa ilman, että sovellus pitäisi uudelleenohjelmoida jokaista erilaista alustaa varten.